Kotimaa
11.7.2025 08:55 ・ Päivitetty: 11.7.2025 08:55
WWF: Ministeriön norppametsästyskiintiö kohtuuttoman ja tuhoisan suuri
Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että Suomessa saisi metsästää 425 itämerennorppaa. Ruotsin jo hyväksymä kiintiö on 200 yksilöä, mikä yhteenlaskettuna mahdollistaisi jopa 625 itämerennorpan metsästämisen.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan määrä on kohtuuttoman suuri itämerennorppakannan kokoon ja siihen kohdistuviin uhkiin nähden.
WWF vaatii kannanotossaan maa- ja metsätalousministeriötä puolittamaan itämerennorpalle esittämänsä metsästyskiintiön, joka sallisi 425 itämerennorpan metsästämisen sekä alkavana että sitä seuraavana metsästysvuotena Perämeren-Merenkurkun alueella.
– Ministeriön esittämä kiintiö on aivan liian suuri norppakannan kokoon ja ilmastonmuutoksen norpalle aiheuttamaan nopeasti kasvavaan uhkaan nähden, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo tiedotteessa.
Tolvanen huomauttaa, että ehdotetun kiintiön mukaisesti toteutuva metsästys voisi ministeriön omankin arvion mukaan leikata pois koko norppakannan vuotuisen kasvun.
– Kiintiö on myös ristiriidassa sen kanssa, että ministeriö on itse asettanut tavoitteeksi itämerennorpan levittäytymisen uusille alueille.
RUOTSIN viranomaisten laatiman mallinnuksen mukaan ihmisen aiheuttaman itämerennorppien kuolleisuuden Ruotsissa ja Suomessa tulee pysyä alle 443 yksilössä. Jos määrä ylittyy, kanta uhkaa lähteä laskuun.
Perämeren-Merenkurkun norppakanta, johon metsästys kohdistuu, on Suomen ja Ruotsin yhteinen.
– Mallinnuksen perusteella Suomella on varaa sallia korkeintaan noin kahdensadan norpan kiintiö. Kiintiöstä tulee lisäksi vähentää mahdolliset vahinkoperusteiset poikkeusluvat sekä muu tietoon tullut ihmisen aiheuttama kuolleisuus, WWF:n Tolvanen painottaa.
ITÄMERENNORPPA oli aikanaan Itämeren runsain hylje. Reilut sata vuotta sitten itämerennorppia oli arvioiden mukaan noin 200 000 yksilöä.
Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun lopulla muutamaan prosenttiin alkuperäisestä.
Itämerennorpan kokonaiskanta on edelleen vain kymmenisen prosenttia entisestä ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi, joista vain Perämeren kanta on ollut hitaasti kasvava.
Itämeren suojelukomissio (HELCOM) on luokitellut itämerennorpan Itämeren laajuisessa tarkastelussa uhanalaiseksi. Syynä tähän on kannan pieni koko, heikko kasvunopeus ja ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka.
Suomen kansallisessa uhanalaisuustarkastelussa itämerennorppa on silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.