Nyt kun yhdysvaltalaisista reilusti yli 20 prosenttia on saanut vähintään yhden rokoteannoksen, on hiljalleen täydentyvä tilastotieto paljastanut rodullistettujen kansalaisten jäävän jälleen jalkoihin. Kaikki osavaltiot eivät ole julkaisseet tietoja rokotetuista, mutta alustavien tilastojen mukaan valkoisia amerikkalaisia on rokotettu jopa kaksinkertaisesti afroamerikkalaisiin nähden.

Esimerkiksi New Yorkissa, Chicagossa, Baltimoressa ja Washington D.C:ssä afroamerikkalaisten osuus ensimmäisen rokoteannoksen saaneista on talouslehti Financial Timesin keräämien tietojen mukaan selvästi matalampi kuin afroamerikkalaisten osuus kyseisissä kaupungeissa koronavirukseen sairastuneista ja kuolleista.

Tulot ja asuinalue vaikuttavat

–  Yhdysvalloissa on paljon afroamerikkalaisia ja latinoja, jotka asuvat kaukana terveydenhuoltoa tarjoavista tahoista ja joilla on terveydenhuoltoon vain vähäisesti kontakteja, hän kertoo.

Vaikka koronarokotteen saaneiden osuus on köyhillä, usein vähemmistöjen asuttamilla asuinalueilla matalampi kuin valtaosin valkoisilla varakkailla asuinalueilla, olisi rotukohtaisia tilastoja tarkastellessa Chowkwanyunin mukaan silti tärkeää muistaa, ettei kaikkia mustia, latinoja tai valkoisia voi niputtaa yhdeksi joukoksi.

–  On hyvin rikkaita latinoja ja hyvin köyhiä latinoja.

Epäluulot hälvenemässä

Koronaviruksesta suhteettomasti kärsineiden väestöryhmien pienempää osuutta rokotetuista selittää osin myös epäluulo. Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuskeskuksen syksyllä julkaiseman kyselyn mukaan afroamerikkalaisista aikuisista vain 32 prosenttia oli tuolloin varmoissa aikeissa ottaa koronarokotteen. Luottamus koronarokotteisiin on kuitenkin nyt kasvanut syksystä.

Alle kolme prosenttia yhdysvaltalaisista lääkäreistä on afroamerikkalaisia, ja lääkekokeisiin osallistuminen on ollut monille köyhille, tummaihoisille amerikkalaisille keino hankkia rahaa. Ei ole siis ihme, että moni afroamerikkalainen suhtautuu epäluuloisesti lääke- ja rokoteteollisuuteen.

NPR-radion tilaaman tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan jopa 73 prosenttia afroamerikkalaisista, 70 prosenttia valkoisista amerikkalaisista ja 63 prosenttia latinoista on joko jo ottanut tai on aikeissa ottaa koronarokotteen. Apulaisprofessori Chowkwanyun uskoo tämän kertovan siitä, että vaikka koronarokotteeseen liittyvä viestintä on kansallisella tasolla ollut kehnoa, ovat mustien yhteisöjen mielipidevaikuttajat kuten esimerkiksi pastorit olleet aktiivisia.

Kaikkein epäluuloisimmin koronarokotteeseen suhtautuvat tutkimusten mukaan kuitenkin republikaanipuoluetta äänestävät valkoiset miehet.