Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Mielipiteet

27.1.2021 10:45 ・ Päivitetty: 27.1.2021 10:45

Yhdysvalloissa hyökättiin kongressiin – onko sama mahdollista Suomessa?

LEHTIKUVA / AFP Andrew Caballero-Reynolds

Yhdysvaltain kongressiin kohdistunut hyökkäys oli johdonmukainen seuraus presidentti Trumpin ja hänen lähipiirinsä toimista marraskuun vaalien jälkeen. Niihin vaikutti myös pitkälle Trumpin kauden ylitse ulottuva jakautumisen ja epäluulon poliittinen ilmapiiri Yhdysvalloissa.

Petri Lillqvist

Hyökkäys myös näytti, että sanat eivät ole vain sanoja. Sanat ovat valintoja, ne ovat tekoja ja usein myös aseita. Sanoilla voimme loukata, jos niin haluamme. Sanoilla voimme ilahduttaa ja osoittaa välittävämme. Sanoilla voimme määrittää tai vääristää todellisuutta.

Monissa suomalaisissa kommenteissa puhuttiin ääri­oikeiston toiminnasta, ja varoitettiin, että Washingtonin tapahtumat eivät ole mahdottomia täälläkään. Väite voi tuntua hätkähdyttävältä, mutta yhtä epäuskottavalta varmasti monesta tuntui ajatus siitä, mitä Washingtonissa tapahtui.

Onko sama mahdollista siis Suomessa? Vastausta voi hakea miettimällä suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja sitä, millaisena sen näkevät eri yhteiskuntaluokat ja poliittiset toimijat.

Maamme poliittiset jakolinjat ovat jyrkentyneet, ja nettiin siirtynyt poliittinen keskustelu on yhä repivämpää. Kuuntelemisen sijaan tyydytään paasaamaan omia totuuksia. Avoimen rasistiset ja loukkaavat puheet kuitataan huumorina, ja mahdollinen mediakohu käännetään kohderyhmän herkkänahkaisuuden syyksi. Sanat ovat valintoja.

Poliittisen jakautumisen ohella taloudellinen epätasa-arvo on monille synkkää arkipäivää. Oikeiston narratiivissa jako yhteiskunnan voittajiin ja häviäjiin nähdään osoituksena uusliberaalin talouspoliikan toimivuudesta – ei suinkaan seurauksena sen epäonnistumisesta. Ja ruokakassijonoissa seisovat ihmiset ovat sopiva kohde somessa heitetylle syyllistävälle mielipiteelle, jolla kerätään kannattajien tykkäyksiä. Sanat ovat aseita.

Politiikassa käytetään sananvapauden varjolla retoriikkaa, joka usein osoittaa peittelemätöntä halveksuntaa maamme oikeusjärjestystä ja demokraattisia arvoja kohtaan. Onko sananvapaus suurempi arvo kuin yhteiskunnan yhteinen vastuu heikommassa asemassa olevia kohtaan? Onko vaikeneminen oikein vain siksi, että se on helpompaa?

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU