Lääkkeiden jakeluyhtiöt McKesson, Cardinal Health ja Amerisource Bergen sekä lääkevalmistaja Johnson & Johnson ovat olleet oikeudessa syytettyinä maan opioidikriisin lietsomisesta. Kriisi on aiheuttanut Yhdysvalloissa yli 500 000 kuolemaa 20 viime vuoden aikana.

Jotta sopimus saadaan täytäntöön, “huomattavan osan” osavaltioiden ja paikallisista hallinnoista on vielä hyväksyttävä se. New York on jo allekirjoittanut esityksen, ja muilla osavaltioilla on 30 päivää liittyä joukkoon. Paikallishallinnoilla aikaa on 150 päivää.

Rahat käytetään opioidiriippuvaisten hoitoon ja riippuvuuden ehkäisyyn. Oikeusministerin lausunnon mukaan ehdotus sisältää myös merkittäviä muutoksia alan toimintaan niin, että opioidiepidemia saadaan päätökseen ja vastaavaa kriisiä ei enää koskaan synny.

James toteaa lausunnossa, että yhtiöt paitsi auttoivat “sytyttämään tulitikun” myös “lietsoivat opioidiriippuvuuden tulta” yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän sanoo yhtiöiden toimineen ihmishengistä ja kansallisesta kriisistä piittaamatta.

Sopimuksen mukaan Johnson & Johnson lakkaa myymästä opioideja koko maassa ja kolme jakeluyhtiötä on suostunut koordinoimaan ja jakamaan tietojaan riippumattoman valvojan kanssa.

–  Vaikka mikään summa rahaa tai mikään toimi ei koskaan voi korvata satojatuhansia menetettyjä ihmishenkiä tai miljoonia opioidiriippuvaisia, voimme tehdä kaiken voitavan välttääksemme kärsimykset tulevaisuudessa, James sanoo.

Summa jakautuu siten, että jakeluyhtiöt maksaisivat seuraavien 18 vuoden aikana yhteensä 21 miljardia dollaria. Johnson & Johnson puolestaan pulittaisi yhdeksän vuoden aikana viisi miljardia, joista 3,7 miljardia maksetaan ensimmäisten kolmen vuoden aikana.

Rahan jakautuminen osavaltioiden kesken määräytyy sen perusteella, kuinka paljon kriisi on niihin vaikuttanut. Tekijöitä ovat esimerkiksi osavaltion asukasluku, yliannostusten aiheuttamien kuolemien ja riippuvaisten määrä sekä annettujen opioidireseptien määrä.

Jakeluyhtiöiden on sopimuksen mukaan muun muassa perustettava riippumaton tietopalvelu, joka tarjoaa viranomaisille dataa ja analytiikkaa lääkkeiden liikkeistä. Tavoitteena on päästä eroon niin kutsutuista sokeista pisteistä järjestelmässä.

Lisäksi yhtiöiden on esimerkiksi seurattava asiakasapteekkiensa mahdollisesti epäilyttäviä tilauksia ja raportoitava väärinkäytökset viranomaisille.

Johnson & Johnson puolestaan ei saa enää myydä opioideja tai rahoittaa niiden markkinointia tai lobata missään opioideihin liittyvässä asiassa. Lisäksi yhtiön on jaettava tutkimustuloksiaan Yalen yliopistolle.

Esitetty sopimus on Jamesin lausunnon mukaan seurausta selvityksestä, jossa kartoitettiin, ovatko jakeluyhtiöt täyttäneet lailliset velvoitteensa olla toimittamatta epäilyttäviä lääketilauksia. Lisäksi selvitettiin, onko Johnson & Johnson mahdollisesti johtanut potilaita ja lääkäreitä harhaan siitä, kuinka helposti opioidit aiheuttavat riippuvuutta.