Komitean mukaan Suomella on vastuu ja valta suojella suomalaislapsia heitä uhkaavalta välittömältä hengenvaaralta. Lapset joutuivat olemaan hengenvaarallisissa oloissa vuosia, mikä rikkoi heidän oikeuttaan elämään sekä oikeutta olla vapaa epäinhimillisestä tai ihmisarvoa alentavasta kohtelusta.

- Kehotamme Suomea ryhtymään välittömästi päättäväisiin toimiin näiden lasten hengen suojelemiseksi ja tuomiseksi kotiin perheidensä luo, sanoo komitean jäsen Ann Skelton.

Skeltonin mukaan lasten tilanteen leireillä on laajasti raportoitu olevan epäinhimillinen. Puutteita on perustarpeissa, kuten veden- ja ruuansaannissa sekä terveydenhuollossa.

Suomi suhtautuu komitean ratkaisuun suurella vakavuudella, kertoo ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Hän sanoo, että ratkaisun lähtökohta on aivan sama kuin Suomen linja on ollut vuodesta 2019: lasten perusoikeuksien vakava loukkaus, joka edellyttää valtiolta toimia.

-  Oma näkemyksemme on, että olemme tehneet kaiken, mikä on valtiolle mahdollista loppujen suomalaislasten kotouttamiseksi. Kaikki ei ole Suomen valtion tahdosta kiinni. Emme voi kotiuttaa ketään vasten tahtoaan. Tätä perusfaktaa komitean ratkaisu ei voi muuksi muuttaa, Tanner sanoo.

KOMITEAN PÄÄTÖS perustuu kuuden suomalaislapsen kohteluun al-Holin leirillä Pohjois-Syyriassa. Kolme lapsista on päässyt äitiensä kanssa Suomeen.

Kolme 5-6-vuotiasta lasta on edelleen leirillä sota-alueeseen verrattavissa oloissa. Lasten vanhempien väitetään tehneen yhteistyötä Isis-äärijärjestön kanssa.

Suomi on kotiuttanut leiriltä yhteensä 26 lasta ja yhdeksän aikuista naista. Viimeisin kotiutus on tapahtunut joulukuussa 2021. Tanner ei osaa sanoa, milloin kotiutuksia voitaisiin jatkaa.

- Aidosti en tiedä, eikä ole mitään näkymää, että tilanne muuttuisi. Toistan ja korostan, ettemme voi väkisin kotiuttaa ketään.

Hän arvioi, että leirin olosuhteet tulevat ennemmin tai myöhemmin elämään niin, että tilanne muuttuu.

Tannerin mukaan jäljellä on yhteensä kymmenkunta suomalaista, joista suurin osa on lapsia.

- On aivan ilmiselvää, että jos henkilöt itse kieltäytyvät kaikesta yhteydenpidosta, ei meillä viranomaisella ole mitään mahdollisuutta edetä asiassa. Olemme pyrkineet yhteydenpitoon eri konstein, mutta jäljellä olevien kohdalla se on erittäin vaikeaa, Tanner sanoo.

Suomella on 180 päivää aikaa raportoida komitealle tekemistään toimenpiteistä. Jos tilanne ei ole siinä ajassa muuttunut, Suomi pyrkii selittämään vallitsevia olosuhteita tarkemmin komitealle.

- Avaamme siinä, mikä on kentällä mahdollista ja mikä ei, Tanner sanoo.