Äkkinäinen voisi ajoituksesta ajatella, että järjestäytymiseen kannustavan kampanjan tarkoituksena olisi vastata hallituksen kaavailemaan ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoon.

Ajatus ei kuitenkaan lähtenyt siitä, kampanjan primus motorina toimineen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Ykan toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen kertoo. Taustalla on laajempi ja pitempään jatkunut kehitys.

– Vaikka Yka on liittona kyennyt kasvamaan, niin kokonaisuudessaan ay-liikkeen järjestäytymisaste on laskenut. Se on meille sydämen asia, että koko liike menestyy, hän taustoittaa.

Kampanja pystytettiin nopealla aikataululla ja mukaan saatiin lopulta 24 ammattiliittoa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä. Akavasta mukana Ykan lisäksi on esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ, SAK:sta mukana ovat muiden muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. STTK:sta kampanjakelkkaan hyppäsivät esimerkiksi Ammattiliitto Pro ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super.

– Olen erittäin ylpeä siitä, että kampanjaan meitä pyydettiin ja olen ylpeä siitä, että Super on mukana. Uskon yhteistyön voimaan ja yhteiseen näkyvyyteen. Se näyttää niille, jotka pohtivat liittoon liittymistä, että joukossa on voimaa. Yksin voidaan pyytää, mutta joukolla saadaan, Superin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo.

Samalla linjalla on PAMin viestintäpäällikkö Minttu Sallinen. Hänkin piti yhteistä kampanjaa hyvänä ideana heti, kun hän siitä kuuli. Hän on hyvillään, että liittoja saatiin mukaan laajasti. Sallinen näkee kampanjan vastaukseksi sille yhteiskunnalliselle ilmapiirille, jossa ammattiyhdistysliikettä ja se olemassaolon oikeutusta vastaan hyökätään.

– Tämä on yhteinen viesti, että hei, oikeasti meillä todellakin on merkitystä työelämän kehittämisessä ja eduissa, mitä työntekijät ja palkansaajat saavat. Että eivät ne palkankorotukset vain yhtäkkiä tupsahda kenellekään, vaan että me teimme sen – me neuvottelimme ne palkat, Sallinen kuvailee.

KAMPANJAN slogan onkin Nousiko palkkasi? Me teimme sen. Monia työelämässä helposti itsestäänselvinä pidettyjä asioita – kuten vaikkapa lomarahaa, palkallisia vapaita ja lisiä – ei olisi tällaisenaan olemassa ilman niistä työnantajan kanssa neuvotelleita ammattiliittoja. Nämä asiat on sovittu työehtosopimuksissa, laki ei niitä takaa. Kolmikko muistuttaa, että nytkin yleisen linjan mukaisten palkankorotusten lisäksi tänä keväänä saatiin työehtosopimuksiin tärkeitä työntekijöiden asemaa parantavia kirjauksia.

– Esimerkiksi perhevapaat menivät tällä neuvottelukierroksella eteenpäin, Ykan Pöyhönen sanoo.

Kuinka hyvin ihmiset tuntevat ammattiliittojen merkityksen? Vaihtelevasti, liitoista arvioidaan.

– Osa tietää aika hyvin, osalle se ei ole ollenkaan tuttua. Kyllä tässä on varmasti paljon tekemistä sen suhteen, että saisimme varsinkin nuorille aikuisille tuotua esiin sitä, mikä ammattiliittojen merkitys on, Sallinen sanoo.

Samaan tapaan arvioi Inberg. Hän arvelee, että osa tietää ja tuntee ay-liikkeen merkityksen ja sen historiaakin, mutta toisille ay-liike on vieraampi ja näyttäytyy varsin erilaisena.

– On varmasti niitä, jotka katsovat, ettei liitoilla ole mitään merkitystä ja että ne vain röttelöi tuolla. Meidän täytyy ehkä itsekin miettiä, olemmeko tehneet asioita oikeaan suuntaan vai olemmeko lähteneet vastakkainasettelun tielle. Meidän pitää löytää se yhteinen agenda – työntekijöiden edustaminen ja asioiden eteenpäin vieminen, Inberg puntaroi.

JÄRJESTÄYTYMISASTEESTA – sekä työntekijän että työnantajan – on merkitystä ja siitä on syytä olla liittojen mielestä huolissaan muun muassa siksi, että siitä riippuu työehtosopimusten yleissitovuus.

Yleissitovuuden edellytys on, että työehtosopimuksen solmineen työnantajaliiton jäsenyrityksissä työskentelee noin puolet alan työntekijöistä. Tällöin myös alalla toimivan yrityksen, joka ei kuulu työnantajaliittoon, on noudatettava alan valtakunnallista työehtosopimusta.

– Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu järjestäytymiseen molemmin puolin. Järjestäytymisasteen lasku huolettaa sillä tavalla, että se haastaa myös koko järjestelmän tasolla. En voi puhua työnantajapuolen puolesta, mutta uskon, että se voi huolettaa myös työnantajan puolella. Se, että meillä on toimiva neuvottelujärjestelmä, on kaikkien etu, Ykan Simo Pöyhönen sanoo.

Myös Superin Päivi Inberg on huolissaan järjestäytymisasteesta, vaikka Superilla tilanne on tällä hetkellä hyvä.

– Meille tulee uusia jäseniä, mutta totta kai sen eteen täytyy koko ajan tehdä töitä, jotta pystymme puhuttelemaan ihmisiä, hän sanoo.

Inbergin mielestä on tärkeää, että erityisesti nuoret saadaan ymmärtämään työelämän muutokset, myllerrykset ja hallituksen haitalliset toimet, sekä se, miksi tämän kaiken keskellä liittoon kannattaa kuulua.

– Olen aina sanonut, että järjestäytymisessä on järkeä. Tämä on jäänyt päähäni joskus 1990-luvulla ja hoen sitä aina, kun vain pystyn.

Työehtosopimukset eivät ole ainoa hyvä syy kuulua liittoon, Pöyhönen huomauttaa. Liitot tarjoavat myös muita palveluita aina urapalveluista apuun vaikeissa tilanteissa. Liitto tarjoaa turvaa, hän kiteyttää.

– Liittoon kannattaa usein liittyä senkin takia, että se palvelutarjonta on enemmän kuin jäsenmaksun arvoinen, kun tiukka paikka tulee, hän sanoo.

NYT alkavaa kampanjaa voi luonnehtia poikkeukselliseksi yhteistyöprojektiksi. Simo Pöyhönen, joka on toiminut vuodesta 2010 Ykan toiminnanjohtajana, ei muista nähneensä vastaavaa keskusjärjestörajat ylittävää ja nimenomaan liittotasolta alkunsa saanutta kampanjaa.

– Neuvottelupuolellahan ei ole harvinaista, että yhteistyötä tehdään yli keskusjärjestörajojen. Se on tietyillä sektoreilla traditio ja erittäin toimivaa, mutta aika usein tällaiset kampanjat ovat olleet keskusjärjestöjen tai yksittäisten liittojen järjestämiä. Yksittäiset liitot ovat voineet tehdä kimppaa, mutta se on rajoittunut keskusjärjestörajojen sisälle, hän kertoo.

Myöskään Superin Päivi Inberg tai PAMin Minttu Sallinen eivät muista vastaavaa kampanjaa. Kummatkin pitävät tärkeänä, että yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla. Kumpikin huomauttaa, että työnantaja on saanut rivinsä hyvinkin yhtenäiseksi, joten samaan pitää pystyä myös palkansaajien ammattiliitoissa.

– On hyvä näyttää, että mekin olemme yhtenäisiä ja vaikka olemme hyvin erilaisia liittoja ja edustamme eri työntekijäryhmiä, meillä on kuitenkin yhteisiä intressejä, Sallinen sanoo.

Pöyhönen toteaa, että liittojen merkityksestä viestiminen ja järjestäytymiseen kannustaminen on aihe, johon kaikkien ammattiliittojen on lähtökohtaisesti helppo yhtyä.

– Saman tavoitteen eteen tässä sitä hommaa tehdään, hän kiteyttää.