Yle: Valtion kehitysrahasto kierrätti 8 miljoonaa euroa veroparatiisin kautta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtion kehitysrahaston Finnfundin varoja on kierrätetty veroparatiisina tunnetun Caymansaaren kautta, kertoo Yle. Finnfund on tehnyt kahdeksan miljoonan euron sijoituksen New Tropical Asia Forest Fund -rahastoon, joka toteuttaa metsähankkeita Aasiassa. Rahasto on rekisteröity Caymansaarille.

Ylen tiedot ovat peräisin sunnuntaina julkistetusta massiivisesta Paratiisin paperit -tietovuodosta. Yli 13 miljoonan asiakirjan aineisto on peräisin muun muassa Bermudan saarella toimivasta, veroparatiisipalveluita tarjoavasta Appleby-lakitoimistosta. Ylen mukaan Paratiisin papereista paljastuu, että Finnfund on osallistunut kolmeen Applebyn kautta tehtyyn hankkeeseen.

Finnfundin toimitusjohtajan Jaakko Kangasniemen mukaan Caymansaaria pidetään vain ”kauttakulkumaana”. Kangasniemi sanoi Ylelle, ettei rekisteröintimaassa ei ole tarkoituskaan maksaa veroja, vaan tulot virtaavat rekisteröintimaan läpi ja hankeyhtiöt ja sijoittajat maksavat veronsa omiin maihinsa.

Kansalaisjärjestö Finnwatch syytti myös viime keväänä Finnfundia kehitysvarojen käytöstä verosuunnitteluun. Silloin kyseessä olivat sijoitukset Dasos Capitalin hallinnoimaan metsärahastoon. Finnfund kiisti väitteet ja sanoi, ettei ole löytänyt näyttöä verojen välttelystä.

Vartiaisen ”tyly 40 000 tokaisu” puhuttaa – ministeri Lindström USU:lle: ”Luvut ovat aina vaarallisia”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Työministeri Jari Lindström (sin.) torjuu kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen väitteen, jonka mukaan Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään.

– Olen itse positiivisempi kuin Juhana Vartiainen. Odottaisin kaikkia niitä toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt. Nehän eivät vielä näy, ja lisäksi talouskasvulla on iso rooli, Lindström sanoo Uutissuomalaisen jutussa.

Lindström kertoo ymmärtävänsä, että rakennetyöttömyyden raja kulkee jossakin. Tutkijat puhuvat seitsemästä prosentista, mutta luvut ovat Lindströmin mukaan aina vaarallisia.

Lindströmin mukaan talouskasvun lisäksi työvoimahallinnon omat toimenpiteet ovat vaikuttaneet työllisyyskehitykseen. TE-keskuksissa on muutettu toimintatapoja, ja työllistymissuunnitelmien määrä on moninkertaistunut.

– On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee, eli ne ihmiset, jotka ovat menettäneet toivonsa, ovat tulleet takaisin työmarkkinoille, Lindström sanoo.

Työministeri myöntää, että toiminnassa on ollut tehottomuutta.

­– Siksi työvoimapalveluiden uudelleen organisoimisen kärkihanke on minun vastuullani. Tavoitteena on, että julkiset ja yksityiset kasvupalvelut saataisiin toimimaan paremmin.

Työministeri Jari Lindström. (Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari)

Työministeri: On iso juttu, että piilotyöttömyys vähenee.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kertoo, että OECD on määritellyt Suomen rakennetyöttömyyden 7,4 prosentiksi.

­– Jossain siellä maastossa se on, joten Vartiaisen tyly tokaisu on oikea, Sund sanoo. Uutissuomalaiselle.

Myös SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta näkee tilanteen valoisampana kuin Vartiainen. Kaukorannan mukaan muiden Pohjoismaiden esimerkit osoittavat, että oikeilla toimenpiteillä työttömyysaste saadaan hyvin matalaksi.

Juhana Vartiainen on tullut mielestään julkisuudessa osittain väärinymmärretyksi 40 000-kommentistaan.

Hän kirjoitti palautteesta blogissaan.

– Tämä arvio on herättänyt pahennusta ja keskustelua, mutta arvioni ei todellakaan ole kovin omaperäinen, vaan perustuu aika tavanomaisiin käsityksiin ja tilastotietoihin, Vartiainen katsoo.

– Helsingin Sanomien haastatteluni nettiversio oli valitettavasti otsikoitu tavalla, joka antoi ajatuksestani ja viestistäni väärän kuvan, hän huomauttaa.

Vartiaisen mukaan 40 000 on oikea suuruusluokka sille työllisyyskasvulle, jonka voimme talouden elpyessä nykyisillä talouden säännöillä ja instituutioilla saada aikaan.

– Se, että työttömien yhteismäärä ei voi laskea kuin 40 tuhannella, ei tietenkään tarkoita, että nyt työttöminä olevista 275 tuhannesta jäisi työttömiksi 235 tuhatta, Vartiainen tarkentaa.

Ei päätöstä vielä – Virossa hallitus kiistelee alkoholiveron korotuksen perumisesta

Kuva: Kari Hulkko
Viron alkoholipäätöksillä on vaikutusta myös Suomeen.

Viron hallitus harkitsee helmikuulle kaavaillun alkoholin veronkorotuksen perumista.

Valtiovarainministeri Toomas Toniste ehdottaa, että oluen valmisteveroon suunniteltu 18 prosentin korotus perutaan. Pääministeri Jüri Ratas kuitenkin sanoo, että keskustelussa tärkein asia on ihmisten terveys ja toisena veron taloudellinen merkitys.

Viron hallituksen oli määrä keskustella veronkorotuksen perumisesta torstaina, ja toistaiseksi kaksi muuta hallituspuoluetta ovat vastustaneet Tonisten ehdotusta.

Viron alkoholipäätökset heijastuvat myös Suomeen, sillä Viron edullisemmat hinnat houkuttavat suomalaisia.

Helmikuun mahdollinen korotus on vain pieni osa alkoholiveron kiristämistä. Suurin pomppaus astui jo voimaan 1. heinäkuuta, jolloin oluen vero nousi noin 70 prosenttia.

AVAINSANAT

Ministeri Kai Mykkänen: ”Venäjä rikkoo merkittävällä tavalla sitoumuksiaan”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomen ja Venäjän kauppa on toipumisvaiheessa. Vienti vetää yhä paremmin, ja venäläisturisteille myönnetään viisumeja selvästi viime vuotta enemmän.

Ministeriä kuitenkin huolestuttaa Venäjän yhä tarmokkaammin toimeenpanema tuonninkorvauspolitiikka. Esimerkkinä Mykkänen mainitsee pääministeri Dmitri Medvedevin syksyllä allekirjoittaman määräyksen, jonka mukaan huonekalujen ja puutuotteiden tuonti valtionyritysten hankintoihin kielletään kahdeksi vuodeksi.

– Tämäntyyppisiä haasteita on nyt ensimmäistä kertaa uuden Venäjän aikana merkittävästi, Mykkänen sanoo.

Venäjän liittyessä Maailman kauppajärjestöön WTO:hon 2012 jätettiin valtion suorat hankinnat liittymissopimuksen ulkopuolelle. Valtionyhtiöiden sen sijaan pitää tehdä hankintansa WTO:n sääntöjen mukaan ilman kansallista syrjintää

– Tältä osin Venäjä rikkoo uudella ja merkittävällä tavalla WTO-sitoumuksiaan, Mykkänen sanoo.

Asia ei ole yhdentekevä. Vaikka Suomen vienti on perinteisesti painottunut yksityisen toiminnan aloille, ovat valtionyhtiöt Venäjällä yhä merkittävämpi talouden toimija, Mykkänen sanoo.

Viime kädessä tämä on asia, joka johtaa WTO:n riitojenratkomismenettelyyn.

Mykkänen aikoo ottaa tuonninkorvauspolitiikan esille tapaamisissaan venäläiskollegojen kanssa. Hänen mukaansa asiasta pitäisi puhua myös EU:n ja Venäjän kesken.

– Viime kädessä tämä on asia, joka johtaa WTO:n riitojenratkomismenettelyyn, jos asiat eivät keskustelemalle muutu.

Tältä osin synkkiä protektionismin pilviä on kerääntynyt taivaalle päinvastaisesta ilmansuunnasta. Donald Trumpin hallinto haluaa uudistaa WTO:n sääntöjä, ja siksi Yhdysvallat on estänyt uusien tuomareiden nimitykset WTO:hon kauppariitoja ratkaisemaan.

– Jos näin jatketaan, niin vuonna 2019 riitojenratkaisuelin muuttuu toimivallattomaksi, koska se ei voi toimia alle kolmejäsenisenä, Mykkänen kertoi.

Eli mahdollista kiistaa Venäjän tuonninkorvauspolitiikasta ei tuolloin voitaisi WTO:ssa käsitellä.

Vaikka Venäjän talous nyt vähän ryömii ylöspäin, niin semmoista buumia ei ole tulossa.

Mykkäsen mukaan Vladimir Putinin hallintoa kannattelivat viime vuosikymmenellä korkea öljyn hinta ja talouskasvu. Finanssikriisin jälkeen Venäjän talous jäi polkemaan paikalleen ja tukea jouduttiin hakemaan elintason nostamisen sijaan suurvaltaideologiasta.

Mykkänen arvioi, että tällä tiellä joudutaan jatkamaan myös ensi kevään presidentinvaalien jälkeen.

– Vaikka Venäjän talous nyt vähän ryömii ylöspäin, niin semmoista buumia ei ole tulossa, joka mahdollistaisi elintason nostamisen.

Itse asiassa venäläisten ostovoima näyttää olevan vähenemässä, koska sosiaalietuuksia on leikattu eikä eläkkeisiin tule indeksikorotuksia.

– Kyllä tämä suurvaltaideologia tulee olemaan hallitseva myös Putinin seuraavan presidenttikauden aikana, Mykkänen ennustaa.

”Keskustelu ajautunut väärille urille” – SAK:n Eloranta haluaa lopun työttömien syyllistämiselle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomen suurimman palkansaajajärjestön puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työvoiman kohtaanto-ongelmasta käyty keskustelu on ajautunut väärille urille, kun lääkkeiksi tarjotaan vain työvoiman tarjonnan lisäämistä ja työttömyysturvan leikkaamista.

– Kohtaanto-ongelma ei ratkea ilman, että työttömien ja matalan koulutuksen omaavien osaamista parannetaan, SAK:n Eloranta painottaa.

Hän huomauttaa, että osa avoinna olevista työpaikoista ei ole aitoja työpaikkoja tai niiden ehdot eivät ole kelvollisia.

– Todellinen työvoimapula kohdistuu harvoihin ammatteihin ja on usein alueellista. Ennakoivalla työntekijöiden osaamisen kehittämisellä tähän voidaan varautua, ja fiksut työnantajat ovat näin toimineetkin.

– Alan vaihtaminen on Suomessa teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. Nykyjärjestelmä ohjaa alanvaihtoon pääasiassa työttömiä ja niitä, joilla terveydellinen syy edellyttää ammatin vaihtamista. Nopeasti muuttuvassa työelämässä tämä ei riitä.

SAK on esittänyt uraohjausta kaikille työntekijöille.

Elorannan mukaan uraohjauspalvelut on koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluja, joiden yhtenä tehtävänä on tarjota tietoa tulevasta työvoimantarpeesta myös alanvaihtoa suunnitteleville.

”Koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava.”

Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli on ajautunut vaikeuksiin eduskunnassa. Valiokuntakäsittelyssä malli on todettu muun muassa eriarvoisuutta lisääväksi ja byrokraattiseksi.

– Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota SAK:n alusta asti esiin tuomiin ongelmiin. Mallin korjailu ei auta, vaan koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava, sanoo Jarkko Eloranta.

Hän varoittaa hallitusta luomasta monimutkaista ja työttömille vaikeasti avautuvaa järjestelmää. Sen sijaan työttömyysturvan karensseja pitää yksinkertaistaa ja työttömien palveluita parantaa.

Rovion kannattavuus laski – pörssikurssi syöksyi lähes 20 prosenttia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Peli- ja viihdeyhtiö Rovion tulos tuotti pettymyksen markkinoille ja yhtiön pörssikurssi lähti roimaan laskuun. Puolisen tuntia pörssin avautumisen jälkeen kurssi oli 19 prosenttia miinuksella.

Yhtiön liikevoitto laski heinä-syyskuussa 1,6 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 5,2 miljoonaa. Yhtiön liikevaihto kasvoi kuitenkin samalla jaksolla yli 40 prosenttia ja oli 71 miljoonaa.

Toimitusjohtaja Kati Levorannan mukaan yhtiö sijoitti merkittävästi uusien käyttäjien hankintaan, minkä seurauksena kannattavuus laski.

– Odotamme käyttäjähankintainvestointien takaisinmaksuajan olevan 8-10 kuukautta, Levoranta sanoi.

Rovio julkaisi elokuussa uuden Angry Birds Match -pelin, jolla on Levorannan mukaan lupaavat tunnusluvut ja mahdollisuus nousta Rovion parhaiden tuottavien pelien joukkoon.

Rovion lisensointiliiketoiminta kasvoi Angry Birds -elokuvan avulla. Syyskuussa yhtiö käynnisti markkinointiyhteistyön valioliigajoukkue Evertonin kanssa vahvistaakseen Angry Birds -brändin näkyvyyttä.

Yhtiö ennakoi, että vuosittainen liikevaihto ja käyttökate kasvavat merkittävästi tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Tämän vuoden alusta lähtien käyttökate on ollut vajaat 21 prosenttia, kun viime vuonna yllettiin samalla jaksolla 15 prosenttiin.

Rovio listautui syyskuussa Helsingin pörssiin. Listautumiskurssi oli 11,50, mutta tuoreen tulospettymyksen jälkeen kurssi vaipui noin 9,60 euron vaiheille.