”Yleisintä on, että netissä käydään jonkun kimppuun” – Tutkijoihin kohdistuva vihapuhe halutaan kitkeä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

Tutkijoihin kohdistettu vihapuhe on saanut osan heistä vähentämään julkisia esiintymisiään.

Häirintää yritetään nyt kitkeä, jotta se ei jäisi yksittäisten tutkijoiden murheeksi.
Yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen vaikuttaa siihen, minkä alan tieteentekijät ovat kulloinkin maalitauluna.

– Kymmenisen vuotta sitten tapetilla olivat koe-eläintutkijat ja muuntogeenitekniikka. Punkaharjulla esimerkiksi vandalisoitiin geenikoivukoe. Nyt esillä ovat erityisesti maahanmuuttoon ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset, listaa pääsihteeri Reetta Kettunen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta (TJNK).

Aggressioita herättäviin aiheisiin kuuluvat myös sukupuolivähemmistöt ja ääriliikkeet.
Häirintä voi paitsi rajoittaa tutkijoiden näkymistä julkisuudessa, myös vaikuttaa tutkimusaiheiden ja opetussisältöjen valintaan.

Tieteentekijöihin kohdistuva vihapuhe otetaan yhä vakavammin. Ongelman mittasuhteita selvitetään, sananvapausjärjestö Suomen Pen kutsuu tietokirjoittajia ja tutkijoita jäsenekseen ja poliisi kehottaa ilmoittamaan häirinnästä.

Yleisintä kuitenkin on, että netissä käydään jonkun kimppuun.

Nykykulttuurin tutkija Tuija Saresma arvioi, että häirinnän kohteeksi joutuvat ennen muuta naiset. Hän on saanut itsekin vihapostia, vaikkakaan ei mitään dramaattista.

– Olen saanut joitakin viestejä työsähköpostiin, postitse ja puhelimeen. Yleisintä kuitenkin on, että netissä käydään jonkun kimppuun. Kohdetta saatetaan myös maalittaa ja antaa hänestä lisätietoja, kuten jopa kotiosoite.

Saresman mukaan häiriköintiä nostattaa usein feminismi maahanmuuttoaiheiden lisäksi. Usein nämä myös kietoutuvat yhteen niin, että rasistinen vihapuhe on sukupuolittunutta ja päinvastoin.

Monesti häiritsijä on mies, mutta ei aina.

– Tavallisesti ajatellaan, että kyseessä on nuori mies, joka vihassaan vöyhkää. Kuitenkin olen itse saanut myös vanhemmilta naisilta häiritsevää palautetta.

Ilmaisuvapaus vaarassa.

– Tutkijoiden ilmaisunvapauteen kohdistuvia vaaroja on herkistytty huomaamaan. Eräs sysäys tälle oli Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton muutaman vuoden takainen vetoomus yliopistoille, jotta ne päivittäisivät käytäntöjään ja turvallisuusohjeitaan, Kettunen summaa.

Uusimman TJNK:n kyselyn mukaan osa tutkijoista miettii yhä tarkemmin kanavia, joissa näkyy. Tosin pieni joukko on jopa lisännyt esiintymisiään häirinnästä huolimatta tai juuri sen takia.

Nettiviha ja muu häirintä keskittyy tietyille tieteenaloille, kun taas toiset jäävät rauhaan. Valtaosa tutkijoista kokee vain harvoin tai ei ollenkaan häiritsevää palautetta. Moni silti tietää häirintätapauksia.

Tutkijoiden mukaan heidän ilmaisunvapauttaan rajoittavat vihapuheen lisäksi myös tiukentunut tutkimusrahoitus ja organisaation asettamat rajoitukset sille, mitä saa sanoa.

Myös Tampereen yliopisto tutkii yliopistoihin kohdistuvia ulkoisia uhkia, joihin kuuluvat vihaposti, uhkailu ja häiritseminen. Tavoitteena on parantaa uhkiin varautumista.

Yliopiston kyselyyn vastasi viidestä yliopistosta noin 900 ihmistä, jotka raportoivat parisataa häirintäkokemusta.

Veteraanipoliitikko herkistyi olympiakullasta – ”Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija”

Lenkkeilytviiteillään profiloitunut keskustan veteraanipoliitikko, kansanedustaja Seppo Kääriäinen on herkistynyt kotimaakuntaansa Pohjois-Savoon hiihdetystä olympiakullasta.

Iivo Niskasen kultamitalihiihto miesten 50 kilometrin kuninkuusmatkalla saa Kääriäisen listaamaan pääasioita lähes runollisesti Twitter-tilillään.

– Iivo. Vieremä. Kypsä hiihto. Henkinen kunto. Omantien kulkija. Mahdottomasta mahdollinen, Kääriäinen aloittaa.

Tviittinsä lopuksi Kääriäinen onnittelee Niskasta ja toteaa, ettei lauantaiaamu voi iloisemmin alkaa.

Niskasta on onnitellut kultamitalista myös Suomen valtiojohto ja lukuisat muut suomalaiset poliitikot.

Lehti: Ugandassa kuolleen suomalaismiehen tapauksessa pidätyksiä

Kuva: Lehtikuva

Ugandan poliisi on ottanut kiinni kolme naista Kampalassa kuolleen suomalaisen liikemiehen tapauksen yhteydessä, kirjoittaa ugandalainen Observer-lehti. Lehden mukaan naisilla epäillään olevan yhteyksiä miehen kuolemaan.

Suomalaismies löydettiin kuolleena hotellihuoneesta Kampalassa kaksi viikkoa sitten. Matkalla oli mukana entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.).

Yksi pidätetyistä naisista näkyy lehden mukaan hotellin valvontakameran kuvissa. Kuvien perusteella hän poistui miehen huoneesta iltakymmeneltä ja palasi sinne myöhemmin yöllä kantaen muovikassia. Lehden mukaan poliisi epäilee, että kassissa oli huumeita.

Ugandassa tehdyssä ruumiinavauksessa miehen ruumiista löytyi kokaiinia ja hyönteismyrkkyä.

Keskustelua aiheesta

Viro täyttää 100 vuotta – suomalaislehdet ilmestyivät vironkielisillä nimillä – presidentti ja pääministeri onnittelivat

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomalaislehdistä ainakin Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus ovat ilmestyneet poikkeuksellisesti vironkielisillä nimillä. Tällä lehdet kunnioittavat Viron itsenäisyyden satavuotispäivää, jota vietetään tänään.

Helsingin Sanomat ilmestyi aamulla nimellä Helsingi Sönumid. Lehti myös julkaisi pääkirjoituksensa rinnakkain viroksi ja suomeksi. Pääkirjoituksessa arvioidaan, että Viro on hyvä naapuri Suomelle ja että maat ovat entistä läheisemmät kumppanit.

Maaseudun Tulevaisuuden viikonloppunumero ilmestyi jo eilen vironkielisellä nimellä Maaelu Tulevik. Myös monissa muissa suomalaislehdissä on käsitelty tämän viikon aikana Viron itsenäisyyttä sekä Suomen ja Viron välisiä suhteita.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ovat osoittaneet Virolle ja virolaisille videotervehdyksen, joka on nähtävissä myös verkossa. Viron pääministeri Jüri Ratas sai pääministeri Sipilän onnittelut lauantaiaamuna myös Twitterin välityksellä.

Pasilan linkkitorni Viron väreissä

Viron itsenäisyyden satavuotispäivää juhlitaan tänään Suomessa juhlaliputuksella. Liputus alkaa aamukahdeksalta ja päättyy auringon laskiessa.

Sisäministeriön liputusmääräys koskee valtion virastoja ja laitoksia koko Suomessa. Ministeriö suosittaa myös yleistä liputusta naapurimaan merkkipäivän kunniaksi.

Juhlaliputuksella huomioidaan Suomelle läheisten Baltian maiden erityinen merkkivuosi. Vastaava liputus järjestettiin jo Liettuan satavuotispäivän kunniaksi 16. helmikuuta, ja marraskuussa liputuksella muistetaan Latviaa.

Pasilan linkkitorni on juhlavalaistu Viron lipun väreissä. Valaisu on nähtävissä perjantai-illasta alkaen koko viikonlopun ajan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomalaisen median monimuotoisuuden suurin uhka on omistajuuden keskittyminen, arvioi selvitys

Kuva: Getty Images

Omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle, arvioi tuore selvitys. Median tilaa tutki vuotuinen yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Tutkimus arvioi riskejä neljällä osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue Suomessa jäi matalalle riskitasolle.

Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet yltivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

Journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mies kieltäytyi siviilipalveluksesta – hovioikeus hylkäsi syytteet ja katsoo, että tuomitseminen olisi syrjivää kohtelua

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta.

Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta