tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Ylen MOT kertoo, miten huipulla menee: osinko 160 miljoonaa euroa, vero 4,7 %

Kaikilla ei mene huonosti taantuma-Suomessa.

Menestyvän pörssiyhtiö Koneen pääomistaja Antti Herlin on Suomen ensimmäinen osakemiljardööri.

Tänä iltana TV1:llä esitettävän Ylen MOT-ohjelman mukaan Antti Herlin saa Koneen viime vuoden tuloksesta osinkona yli 160 miljoonaa euroa. Herlin maksaa osingostaan pääomaveroa yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Veroprosentti jää siten Ylen MOTin mukaan alle viiteen: tarkalleen prosenttiluku on 4,7.

Se on toista kuin keskiverto suomalaisella palkansaajalla, jonka pitää nyt kiristää vyötään kilpailukykyloikassa aidossa talkoohengessä.

Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan esimerkiksi 41 800 euroa vuodessa ansainneen yksinäisen palkansaajan tuloveroprosentti oli 31,6 vuonna 2015.

MOT:n mukaan Koneen hallituksen sihteeri ja arvopapereita välittävän Security Tradingin toimitusjohtaja ovat vahvistaneet illan ohjelmassa käytetyt luvut.

MOT: Kapitalistin tilipäivä käsittelee osinkojen epäyhtenäistä verokohtelua maassamme.

Ohjelman mukaan käytännössä vain piensijoittajat maksavat täyden 30 prosentin veron osingoistaan.

Sekin mainitaan, että tänä keväänä maksettavista ennätyssuurista, yhteensä kahdeksan miljardin osingoista noin puolet menee ulkomaisille sijoittajille.

Lopputulema tiivistettynä: Omistajat mittaavat pörssiyrityksistä ulos massiivisia osinkoja, piensijoittajat maksavat nöyrästi veronsa, suursijoittajat pelaavat eri säännöillä.

Elinkeinoelämän keskeinen vaikuttaja

Antti Herlin toimi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2007-2008. Puheenjohtajan ominaisuudessa Herlin vaati palkansaajilta palkkamalttia ja varoitti palkkakilpailusta. Hän kuuluu edelleen EK:n hallituksen työvaliokuntaan sen asiantuntijajäsenenä.

Herlin on mediajätti Sanoman hallituksen puheenjohtaja. Hän jättää tehtävän huhtikuun yhtiökokouksesssa, mutta jatkaa kokouskutsun mukaan kuitenkin Sanoman hallituksen varapuheenjohtajana.

Antti Herlin oli amerikkalaisen talouslehti Forbesin listan mukaan maailman 472:nneksi rikkain henkilö joulukuussa 2014. Forbes arvioi hänen omaisuutensa arvoksi kolme miljardia euroa.

MOT, Ylen TV1 klo 20.

Demokraatti selvitti: Ei limuviinoille kaupoissa, sanoo valiokunta – murskaenemmistö alkoholiprosentin 4,7 kannattajilla

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei sallisi lonkeron myyntiä ruokakaupoissa.

Alkoholilain on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintönä. Siitä selviää muun muassa se, millaista alkoholiprosenttia valiokunta esittää kaupoista ja kioskeista myytäville tuotteille. Eduskuntakäsittelyn pohjaksi tulevat nimenomaan valiokunnan mietintöön sisältyvät ehdotukset.

Hallitus esittää enimmillään 5,5-prosenttisten oluiden ja limuviinojen myyntiä ruokakauppoissa. Vahvin myytävä juomien alkoholiprosentti nousisi siis 4,7%:sta 5,5%:iin.

Hallitus on kuitenkin päättänyt, pitkän kiistelyn jälkeen, antaa kansanedustajilleen vapaat kädet äänestää prosentista. Lopulta hallituspuolueiden kansanedustajien on kuitenkin äänestettävä toisessa käsittelyssä alkoholilaki läpi ensimmäisessä käsittelyssä voittaneen alkoholiprosentin mukaisena.

Demokraatti selvitti sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustajien kannat alkoholiprosenttiin. Niiden perusteella hallituksen esityksen alkoholiprosenttikanta keikahtaa jo mietintövaiheessa. Valiokunta pitäisi alkoholiprosentin nykyisessä eli 4,7%:ssä. Salissa valiokunnan kanta voi toki muuttua.

Sosiaali- ja terveyslakivaliokunnassa on 17 jäsentä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien. Heistä peräti 12 haluaa alkoholilakimietintöön 4,7%:a eli ruokakaupoissa myytävät alkoholituotteet pysyisivät korkeintaan tämän vahvuisina. Hallituksen esityksen mukaisen 5,5% ilmoittaa kannakseen vain pari valiokunnan kansanedustajaa.

Kannalla 4,7% ovat SDP:n Tuula Haatainen, joka on valiokunnan puheenjohtaja sekä valiokunnan muut sd-jäsenet Eeva-Johanna Eloranta ja Anneli Kiljunen.

Niin ikään keskustalainen valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen sekä kansanedustajat Niilo Keränen, Martti Talja ja Pekka Puska liputtavat 4,7%:a. Kun asiasta päätetään valiokunnan nykyinen jäsen kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) on jo siirtynyt ministerin tehtäviin ja hänen paikkansa valiokunnassa ottaa joku muu. Ministerin asemassa Saarikko seisoisi luonnollisesti hallituksen esityksen (5,5%) takana.

”Kantani on ennallaan eli nykyinen raja.”

Valiokunnan kokoomuslaisista kansanedustajista Sanna Lauslahti on 4,7 %:n kannalla.

– Kantani on ennallaan eli nykyinen raja, Lauslahti sanoo lisäten kannattavansa ravintoloiden toimintaan liittyviä sääntelykevennyksiä.

Kokoomuksen valiokuntajäsen, kansanedustaja Sari Raassina puhuu alkoholiprosentin maltillisesta nostosta ottamatta tarkempaa kantaa prosentteihin. Kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) mukaan lähtökohta on hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimus eli kokonaisuudistuksen läpivieminen, johon sisältyy 5,5%.

– Tähän olen sitoutunut. En lähde prosenttihuutokauppaan. Odotan, että perhe- ja peruspalveluministeri ministeri Juha Rehula (kesk.) tuo viivytyksettä lakiesityksen eduskuntaan, Sarkomaa sanoo.

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala kannattaa 4,7%:a. Hän tosin sanoo kantansa riippuvan siitä, tulkitaanko tilannetta niin, että jo valiokuntavaiheessa hallituspuolueiden kansanedustajat saavat toimia omantunnonvapauden mukaan. Vastausten perusteella muut valiokunnassa olevat katsovat, että näin voi toimia. Ainakin hallituspuolue keskustan Niilo Keränen kertoo olettavansa näin.

Uusi vaihtoehto -ryhmän kansanedustaja Anne Louhelainen ei osaa vielä kertoa kantaansa alkoholiprosenttiin.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kannattaa 4,7%:a samoin kuin RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi ja vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen.

Perussuomalaisten Arja Juvonen haluaisi nostaa alkoholiprosentin 5,5%:iin.

Kello 10.08 korjattu uutisen kirjoitusvirhe, jossa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa tarkoitettaessa oli kirjoitettu perustuslakivaliokunta.

Ylen selvitys: Ammattiliitoilla on miljardien eurojen varallisuus

Kuva: Kari Hulkko
Varakkain suurista liitoista on Metallityöväen liitto.

Ammattiliitoilla on miljardien eurojen varallisuus ja sijoitustuotot, ilmenee Ylen A-studion selvityksestä.

A-studio tutki suurimpien ammattiliittojen tilinpäätökset ennen kuin ne on toimitettava kesäkuun loppuun mennessä yhdistysrekisteriin.

Varakkain suurista liitoista on Metallityöväen liitto, joka on toukokuusta lähtien ollut Teollisuusliitto. Sillä on nettovarallisuutta yli 200 miljoonaa euroa.

Moni muu suurista liitoista pääsee 100 miljoonan sarjaan. Metallin perässä tulevat SAK:laiset liitot Julkisten ja hyvinvointialojen JHL ja palvelualojen PAM.

Työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Lisäksi niiden jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Viime kädessä liiton jäsenet omistavat varallisuuden, mutta yleishyödyllinen yhteisö ei voi jakaa osinkoa.

Liitot kartuttavat sijoitustuotoillaan yleensä lakkokassaa.

Liitot kertovat kartuttavansa sijoitustuotoillaan yleensä lakkokassaa.

– Varallisuuden kerääminen perustuu vain siihen, että olemme riittävän uskottava, jos neuvottelut menevät jumiin. Työnantajapuolella on aina suurempi voima, opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo Ylen haastattelussa.

Luukkainen muistuttaa, että varallisuus hupenisi nopeasti lakon aikana.

– Jos koko jäsenkunta pantaisiin lakkoon kerralla, työtaistelurahastolla oltaisiin muutamia kymmeniä päiviä lakossa. Todennäköisempää on, että osa porukasta olisi lakossa ja osa töissä. Silloin rahasto tietysti kestäisi pidempään.

Työnantajaliitoilla varallisuutta on selvästi vähemmän.

Vertailun vuoksi Yle pyysi myös kymmenen suurimman työnantajaliiton tilinpäätökset.

Työnantajaliitoilla varallisuutta on selvästi vähemmän, mutta poikkeuksen tekee suurin työnantajaliitto Teknologiateollisuus. Se on 250 miljoonan euron varallisuudellaan rikkaampi kuin yksikään ammattiliitto.

Ylen selvityksen mukaan suurten työnantajajärjestöjen varallisuus on vain miljoonien luokkaa.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri Sipilä: Sote-uudistus menee hyvään suuntaan ilman yhtiöittämisvelvoitetta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä pysähtyi seurueineen lounaalle Burger Kingiin Kiinan Dalianissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus menee hyvään suuntaan, jos yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Pääministeri jaksaa uskoa siihen, että soten ongelmat ovat ratkaistavissa. Hänen mukaansa oli odotettavissa, että perustuslakivaliokunnalta tulee huomautettavaa soteen sisältyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta.

Sipilä kertoo, että tulevan lausunnon mahdollisiin muutosvaatimuksiin on valmistauduttu hyvin.

Pöystin mukaan valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti eilen eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Soini kohu-uutisen kiistämisestä: ”Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja on nyt Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja. Uuden puolueen nimeksi tulee Sininen tulevaisuus.

Demokraatti palasi eduskunnassa tänään ulkoministeri, kansanedustaja Timo Soinin (Uusi vaihtoehto) kanssa muutaman viikon takaisiin tapahtumiin.

Lännen Media oli 3.6. tehnyt kuuluksi tulleen uutisensa, jonka mukaan Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta, mikä myöhemmin kävi tarkalleen toteen.

Jo samana päivänä 3.6. Timo Soini kiisti jyrkin sanoin uutisen. ”Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä”, hän kirjoitti blogiinsa.

Kysymys kuuluukin, oliko virhe mennä kiistämään kirjoitus niin kovaa.

– Ei tietenkään ollut. Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin. Tosiasia on se, että minä johdin puoluetta 20 vuotta ja se pysyi kasassa. Kolmen päivän jälkeen puolue oli marginalisoinut itsensä ja hajonnut, Soini sanoo ja viittaa perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumiin.

Moni on vaikuttanut hyvinkin pettyneeltä Soinin toimintaan. ”Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole”, oli esimerkiksi otsikoitu Helsingin Sanomissa hiljattain julkaistu toimittaja Yrjö Raution jäähyväishenkinen kolumni.

Ilmassa on ollut kokemus, että periaatteen mieheksi julistautunut Soini ei pitänyt periaatteitaan.

– Kansan syvät rivit ovat puolella. Älämölö on somessa, Soini kuitenkin näkee.

Oliko teillä tieto, kun kiistitte Lännen Median artikkelin, että tällainen 20 hengen ryhmä mahdollisesti tulee?

– Agenttitarinoita, Soini katsoo yhä.

Eli edelleen pidätte niitä agenttitarinoita, ihan oikeasti?

– Totta kai.

Keskustelua aiheesta

Sote-uudistuksen toimeenpanosta vastaava Pöysti: ”Valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä”

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Pöysti näkee, että yhtiöittämisvelvoitteen poisto antaa paremmat mahdollisuudet säilyttää integroidut tuotantokokonaisuudet.

Hänen mukaansa myös kustannusten läpinäkyvyyden turvaaminen on tärkeää.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti tänään eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi aikaisemmin Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.