Ylen yt-neuvottelut päättyivät: enintään 63 saa lähtöpassit

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yle irtisanoo yt-neuvottelujen tuloksena enintään 63 henkilöä. Neuvottelujen piirissä oli Tuotannot-yksikön Yle Tuotanto ja Design -osaston koko henkilöstö. Tavoitteena oli vähentää yhtiön omaa tuotantotyötä.

Alun perin neuvottelujen arvioitiin johtavan jopa 145 henkilön irtisanomiseen.

Irtisanomisten lisäksi 35 henkilön kanssa on sovittu eläkeratkaisusta ja 17 henkilön työt jatkuvat muualla yhtiössä.

– Muutos on suuri ja prosessi on ollut raskas. Uusien toimintamallien käyttöönotto alkaa heti. Erittäin tärkeää on, että Ylellä on vahva ja osaava tuotanto myös jatkossa, ja näillä muutoksilla varmistamme sen, Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö toteaa.

Ylen ohjelmatyöntekijät YOT:n pääluottamusmies Jyrki Saarikoski arvioi, että 63:n Ylen vahvan ammattilaisen irtisanominen on ankara isku etenkin irtisanottaville työntekijöille, mutta myös työyhteisöille ja Ylen tuotantokulttuurille.

– Yhtiö irtisanoo työntekijöitä, joiden työpanosta kuitenkin kipeästi tarvitaan muun muassa kevään kisojen ja kuntavaaliohjelmien toteuttamisessa. On silti todettava että raskaat yt-neuvottelut pystyttiin käymään lävitse avoimessa hengessä ja keinoja etsien, minkä vuoksi alkuperäinen 145:n irtisanomislukema supistui.

Yhtiö irtisanoo työntekijöitä, joiden työpanosta kuitenkin kipeästi tarvitaan.

Yle Tuotanto ja Design toimii jatkossakin sekä Helsingissä että Tampereen Mediapoliksessa.

Neuvottelujen taustalla oli parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus. Kesäkuussa 2016 esityksensä jättänyt, kaikista eduskuntapuolueista koostunut yksimielinen työryhmä velvoitti Ylen lisäämään ohjelmahankintoja ja palveluostoja yhtiön ulkopuolelta jopa 35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä.

Taustalla ovat Ylen mukaan myös yhtiön uudistussuunnitelmat, joiden mukaan oman ohjelmatuotannon määrä vähenee. Lisäksi joustavuutta tuotantopalveluissa halutaan kasvattaa.

Yle Tuotanto ja Design vastaa ohjelmien tuotannollisesta työstä eli esimerkiksi lavastuksesta, puvustuksesta, naamioinnista, kuvauksesta, äänityksestä, grafiikasta ja leikkaamisesta.

Tuotantotyötä tehdään Ylessä myös Uutis- ja ajankohtaistoiminta- ja Svenska Yle -yksiköissä. Nyt toteutuvat muutokset eivät koske näitä yksiköitä.

AVAINSANAT

Seppälä hakee yrityssaneeraukseen – sulkee 14 myymälää vuokrasopimusten päättyessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vaateliikeketju Seppälä hakee yrityssaneeraukseen. Yhtiön mukaan yrityssaneerauksen tavoitteena on Seppälän taloudellisen tilan tervehdyttäminen.

– Olemme yrittäneet saada rahoituksen järjestettyä, mutta maksuvalmiutemme on niin heikko, että tällä haetaan meidän toimintamme tasapainottamista, Seppälän omistaja ja toimitusjohtaja Eveliina Melentjeff sanoo.

Yhtiö myös sulkee yt-neuvotteluiden tuloksena 14 myymälää vuokrasopimusten päättyessä. Seppälälle jää 78 myymälää Suomessa sekä Viron toiminnot.

Melentjeffin mukaan osa suljettavista myymälöistä voi siirtyä samassa kaupungissa parempiin tiloihin, joiden vuokrasopimuksista Seppälä parhaillaan neuvottelee. Osa suljettavien myymälöiden työntekijöistä siirtyy muihin toimipisteisiin ja osa irtisanotaan.

Seppälä jätti keskiviikkona hakemukset yrityssaneeraukseen pääsemiseksi Helsingin käräjäoikeudelle. Melentjeffin mukaan syitä Seppälän alamäelle on useita.

– Kilpailu on kasvanut, mutta muotikauppa ei ole useaan vuoteen kasvanut. Meidän brändityö ei ehkä ole ollut ihan ajan tasalla, emme ole uudistuneet sitä vauhtia mitä olisi pitänyt.

Melentjeffin mukaan Seppälän hakeutuminen yrityssaneeraukseen ei näy asiakkaille.

Ennen yt-neuvotteluiden alkamista yrityksellä oli Suomessa yli 500 työntekijää. Tammikuun alkupuolella alkaneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli 45 työntekijää.

Melentjeffin mukaan irtisanottavien työntekijöiden määrä ei ole vielä tiedossa.

”Hyvää kasvua” – Aktian ekonomisti arvioi, mikä on vielä ”puuttuva palikka”

Kuva: Thinkstock

Tuoreet talousluvut vahvistavat Aktian pääekonomistin Heidi Schaumanin mukaan käsitystä suhdanteiden kääntymisestä parempaan suuntaan.

– Viime vuoden 1,6 prosentin kasvu on erittäin hyvä kehitys verrattuna viime vuosiin. Ei voi sanoa, että yllättävän hyvää kasvua, mutta hyvää kasvua, Schauman sanoo.

Tilastokeskus julkaisi ennakkotiedot kansantalouden luvuista. Sen mukaan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Kansantaloutta kasvattivat kulutuksen ja investointien kasvu.

Toimialoista etenkin rakentaminen ja liike-elämän palvelut kasvoivat voimakkaasti.

Vuoden sisällä kasvussa oli heiluntaa. Suurinta bkt:n kasvu oli ensimmäisellä ja kolmannella vuosineljänneksellä. Loka-joulukuussa kasvu oli pysähdyksissä verrattuna edelliseen vuosineljännekseen.

– Tämä korostaa sitä, että vaikka on kasvua, siinä on edelleen haurautta. Viennin kehitys on lisäksi hyvin vaatimatonta edelleen. Se on se puuttuva palikka meidän kasvurakenteessamme, Schauman kuvailee.

Schauman arvioi, että tänä vuonna pysytään suunnilleen 1,6 prosentin kasvuvauhdissa.

– Ehkä vähän hidastumista on luvassa, hän ennakoi.

Tämä jo haukotuttaa: Bkt on jurottanut paikoillaan vuoden

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, bruttokansantuote on junnannut paikoillaan jo vuoden,

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote pysyi viimeisellä neljänneksellä ennallaan verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Koko viime vuoden aikana kansantalous jatkoi kasvuaan. Kasvua oli 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Bkt kasvoi kulutuksen ja investointien kasvun seurauksena. Toimialoista etenkin rakentamisen ja liike-elämän palveluiden toimialat kasvoivat voimakkaasti. Suurinta bkt:n kasvu oli ensimmäisellä ja kolmannella vuosineljänneksellä.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote koko EU-alueella kasvoi vuoden neljännellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Postin toimitusjohtaja: Vuoden loppupuolella näkyi jo valoa tunnelin päässä

Kuva: Lehtikuva

Posti Groupin oikaistu liiketulos heikkeni 22,7 miljoonaan euroon, kun se vuotta aikaisemmin oli 24 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli loka-joulukuussa 456,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 5,4 prosentilla.

Toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo, että viime vuosi oli konsernille haastava, mutta erityisesti viimeisellä neljänneksellä nähtiin jo merkkejä paremmasta.
Malinen kuvailee, että Posti on käynyt viiden viime vuoden aikana läpi historiansa rajuinta murrosvaihetta, kun digitalisaatio on vähentänyt voimakkaasti perinteistä viestintää ja samaan aikaan Suomen talous ja sitä kautta koko logistiikka-ala ovat olleet taantumassa.

Osoitteellisten kirjeiden määrä laski loka-joulukuussa kuusi prosenttia. Kotimaan rahti kasvoi rahtikirjoissa mitattuna 10 prosenttia ilman yrityskauppoja. Pakettivolyymit kasvoivat Suomessa yhdeksän prosenttia ja Baltiassa 21 prosenttia.

AVAINSANAT

”Liiketoiminta kehittynyt positiivisesti”- Autotalo Laakkoselta saa lähteä 77

Laakkosen autoliiketoiminnan uudelleenorganisointiin liittyvät yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena irtisanottavia on alustavaa arviota vähemmän. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat kaikkiaan 487 henkilöä. Niiden piirissä eivät olleet automyyjät, mekaanikot, maalarit eivätkä korimekaanikot. Neuvottelujen henkilöstövaikutukset ovat kokonaisuudessaan 77 henkilöä.

Organisaatiouudistuksen taustalla ovat muutokset autoliiketoiminnan toimintaympäristössä. Laakkonen autokonsernin liiketoiminta on kehittynyt viime vuosina positiivisesti ja uudelleenorganisoinnin tarkoituksena on varmistaa tämä kehitys myös tulevaisuudessa. Tehokkuuteen pyritään organisaatiorakenteella, joka sopii paremmin ketjumaiseen toimintamalliin. Toinen keskeinen tavoite on yhtiön mukaan palveluliiketoiminnan kehittäminen.

Laakkosen autoliiketoiminnan uusi organisaatio astuu voimaan portaittain maaliskuun 2017 aikana.