reijo_frank

Ylen yt-neuvottelut päättyivät: enintään 63 saa lähtöpassit

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yle irtisanoo yt-neuvottelujen tuloksena enintään 63 henkilöä. Neuvottelujen piirissä oli Tuotannot-yksikön Yle Tuotanto ja Design -osaston koko henkilöstö. Tavoitteena oli vähentää yhtiön omaa tuotantotyötä.

Alun perin neuvottelujen arvioitiin johtavan jopa 145 henkilön irtisanomiseen.

Irtisanomisten lisäksi 35 henkilön kanssa on sovittu eläkeratkaisusta ja 17 henkilön työt jatkuvat muualla yhtiössä.

– Muutos on suuri ja prosessi on ollut raskas. Uusien toimintamallien käyttöönotto alkaa heti. Erittäin tärkeää on, että Ylellä on vahva ja osaava tuotanto myös jatkossa, ja näillä muutoksilla varmistamme sen, Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö toteaa.

Ylen ohjelmatyöntekijät YOT:n pääluottamusmies Jyrki Saarikoski arvioi, että 63:n Ylen vahvan ammattilaisen irtisanominen on ankara isku etenkin irtisanottaville työntekijöille, mutta myös työyhteisöille ja Ylen tuotantokulttuurille.

– Yhtiö irtisanoo työntekijöitä, joiden työpanosta kuitenkin kipeästi tarvitaan muun muassa kevään kisojen ja kuntavaaliohjelmien toteuttamisessa. On silti todettava että raskaat yt-neuvottelut pystyttiin käymään lävitse avoimessa hengessä ja keinoja etsien, minkä vuoksi alkuperäinen 145:n irtisanomislukema supistui.

Yhtiö irtisanoo työntekijöitä, joiden työpanosta kuitenkin kipeästi tarvitaan.

Yle Tuotanto ja Design toimii jatkossakin sekä Helsingissä että Tampereen Mediapoliksessa.

Neuvottelujen taustalla oli parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus. Kesäkuussa 2016 esityksensä jättänyt, kaikista eduskuntapuolueista koostunut yksimielinen työryhmä velvoitti Ylen lisäämään ohjelmahankintoja ja palveluostoja yhtiön ulkopuolelta jopa 35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä.

Taustalla ovat Ylen mukaan myös yhtiön uudistussuunnitelmat, joiden mukaan oman ohjelmatuotannon määrä vähenee. Lisäksi joustavuutta tuotantopalveluissa halutaan kasvattaa.

Yle Tuotanto ja Design vastaa ohjelmien tuotannollisesta työstä eli esimerkiksi lavastuksesta, puvustuksesta, naamioinnista, kuvauksesta, äänityksestä, grafiikasta ja leikkaamisesta.

Tuotantotyötä tehdään Ylessä myös Uutis- ja ajankohtaistoiminta- ja Svenska Yle -yksiköissä. Nyt toteutuvat muutokset eivät koske näitä yksiköitä.

AVAINSANAT

Orpo Ylellä: Suomi tekee töitä Nordean pääkonttorin saamiseksi

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Nordean pääkonttorin saamiseksi Suomeen tehdään taustalla paljon töitä.

Orpo sanoi Ylen Ykkösaamussa, että mukana työryhmässä ovat muun muassa Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja valtiovarainministeriö.

Hänen mukaansa Suomen etuna on pankkiunioniin kuuluminen. Ruotsissa olevaa pääkonttoria myös havitteleva Tanska ei kuulu pankkiunioniin.

Orpon mukaan pankkiunioni tarjoaa ennustettavan ympäristön ja sillä on myös antaa erilaisia välineitä, jos jotain ikävää tapahtuu.

Keskustelua aiheesta

Finnairin tappio pieneni, kysynnässä edelleen epävarmuutta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Lentoyhtiö Finnairin tammi-maaliskuun oikaistu liiketulos oli 9 miljoonaa euroa tappiolla, kun tappio oli vuoden takaisella vertailujaksolla 15,3 miljoonaa. Finnairin mukaan kyseessä oli kuitenkin yhtiön kymmenes peräkkäinen neljännesvuotuinen tulosparannus.

Yhtiön liikevaihto kasvoi runsaat 3 prosenttia yli 550 miljoonaan euroon. Tulevaisuuden näkymät pidetään ennallaan. Finnairin kapasiteetti on kasvamassa 8–10 prosenttia kuluvana vuonna, mutta liikevaihdon arvioidaan kasvavan kapasiteetin kasvua hitaammin.
Finnairin matkustaja- ja rahtiliikenteen kysynnässä päämarkkina-alueilla on edelleen epävarmuutta.

AVAINSANAT

EKP uskoo: Ohjauskorkojen nykyinen taso pysynee pidemmän aikaa

Kuva: Lehtikuva

Euroopan keskuspankin neuvosto piti odotetusti kaikki ohjauskorkonsa ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.

Ohjauskorko pysyy nollassa prosentissa, talletuskorko –0,40 prosentissa ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosentissa.

Tästä kuusta lähtien kuukausittaisia ostoja tehdään 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia joulukuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

AVAINSANAT

No nyt alkaa olla vihdoin myönteistä pöhinää – ”Meillä on ihan aidosti nousukausi” 

Kuva: Thinkstock

Tuoreiden talouslukujen perusteella talouden näkymät ovat kirkastuneet selvästi kevään edistyessä. Torstaina julkaistiin iso nippu pörssiyhtiöiden tuloksia ja tuoreita taloustilastoja.

– Minä olen vahvasti sitä mieltä, että meillä on ihan aidosti nousukausi, sanoi OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen tulosjulkistuksen yhteydessä.

Kuluttajien luottamus talouteen on vahvaa, mutta hallituksen työllisyystavoitteet ovat vielä kaukana. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suomalaisyritysten luottamus jatkoi loivaa kasvuaan huhtikuussa. Moni pörssiyhtiö takoi alkuvuonna vankan tuloksen niin kotimaassa kuin maailmallakin, vaikka pettymyksiäkin oli joukossa. Torstain tulosjulkistajista usea yhtiö oli selvässä nousussa Helsingin pörssissä. Reippaassa nousussa olivat muun muassa Nokia ja rakennusyhtiö YIT.

Kuluttajien usko näkyy lainatiskeillä

Kuluttajien luottamusindikaattori notkahti hienoisesti huhtikuussa, mutta kuva maan taloudesta on valoisin pitkään aikaan, kertoo Tilastokeskus. Hieman yli puolet kuluttajista uskoo, että Suomen taloustilanne kohentuu seuraavan vuoden aikana. Vastaavasti kymmenen prosenttia arvioi tilanteen heikentyvän. Kuva Suomen taloudesta on paras sitten vuoden 2010.

Kotitalouksien luottamus tulevaan on näkynyt myös lainatiskeillä ja asuntokaupassa. Nordea ja OP kertovat, että kevät on ollut vilkas lainatiskeillä.

Rakennusyhtiö YIT arvioi asuntojen kysynnän pysyvän hyvällä tasolla Suomessa. Yhtiö uskoo, että asuntojen hintakehitys jatkaa eriytymistään kasvukeskusten ja muun maan välillä.

Yritysten luottamuksessa loivaa kasvua

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan suomalaisyritysten luottamus jatkoi loivaa kasvuaan huhtikuussa. Kaikilla päätoimialoilla luottamus oli pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalla. Erityisesti palvelualalla luottamus on keskiarvoon verrattuna korkealla, koska myynti on kasvanut ripeästi ja odotukset ovat myönteiset. Vähittäiskaupan alalla luottamus notkahti, kun muilla päätoimialoilla se vahvistui tai pysyi vakaana.

Kesko ennakoi osavuosikatsauksessaan kaupan alan kasvavan Suomessa. Samalla Kesko arvioi kilpailun Suomen päivittäistavarakaupassa jatkuvan kireänä.

Kansantaloudessa päänsärkyjä riittää

Vaikka taloudessa on paljon myönteisiä merkkejä, murheita Suomen taloudessa edelleen riittää. Työttömyysasteen trendi oli maaliskuussa 8,7 prosenttia ja työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi 69,2 prosenttia. Kausitasoitettu luku tarkoittaa, että luvuista on poistettu vuodenajoista johtuva vaihtelu. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteesta ollaan kaukana.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki huomauttaa, että kaikesta optimismista ja alkuvuoden hyvistä kasvuluvuista huolimatta työttömyysaste oli maaliskuun tilaston mukaan kausitasoitettuna pysynyt samassa 8,7 prosentissa jo 8 kuukautta putkeen.

Kaukana oleva työllisyystavoite tarkoittaa, että valtion taloutta pitää lähivuosina paikata edelleen miljarditolkulla velalla. Puoliväliriihen yhteydessä julkistettujen lukujen perusteella valtiovarainministeriö haarukoi valtion budjetin olevan hävittäjähankintojen myötä 3,6 miljardia euroa alijäämäinen vielä vuonna 2021. Tuoreita arvioita Suomen talouden näkymistä saadaan perjantaina, kun valtiovarainministeriö julkistaa talousennusteensa.

Olli Kuivaniemi, Heta Hassinen

Björn Wahlroos pelottelee HS:ssä taas – onneksi tällä kertaa ruotsalaisia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sammon ja Nordean hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoi HS:lle ennen Sammon yhtiökokouksen alkua torstaina, että Nordean muutto Suomeen tai Tanskaan alkaa näyttää todennäköiseltä. Wahlroos ihmetteli Suomen päättäjien passiivisuutta asiassa.

Nordean pääkonttorin muutto joko Suomeen tai Tanskaan alkaa näyttää jo todennäköiseltä. Näin sanoi Nordean ja Sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos HS:lle ennen Sammon yhtiökokouksen alkua torstaina.

– Me olemme vakavissamme. Ruotsin kaavailema vakausmaksu on meille yksinkertaisesti aivan liian korkea. Eikä kyse ole vain helmikuussa ilmoitetusta korotuksesta, vaan myös Nordealle kaavailtu alkuperäinen taso oli liian korkea, Wahlroos sanoi.

Ruotsin hallitus kertoi helmikuun lopussa kaavailevansa pankeilta perittävän niin sanotun vakausmaksun huomattavaa korottamista. Nordea tiedotti, että se olisi merkinnyt pankin vakausmaksun kymmenkertaistumista nykyisestä noin 50 miljoonasta eurosta.

Jo ennen helmikuun ilmoitusta Nordea oli HS:n mukaan neuvotellut pitkään, minkä suuruista vakausmaksua sen tulisi maksaa tulevaisuudessa. Nordean aiheuttama riski Ruotsin pankkijärjestelmälle moninkertaistui sen jälkeen, kun pankin tytärpankit ja tase muissa Pohjoismaissa keskitettiin Tukholmaan tämän vuoden alussa.

R

AVAINSANAT