Terveydellisten syiden takia määräaikaisen E-luokituksen tai pysyvän vapautuksen eli C-luokituksen saaneista nyt jo yli puolet saa sen nimenomaan mielenterveysongelmien vuoksi, kertoo Puolustusvoimien sotilasylilääkäri Taija Lahtinen.

Yleisimmin takana ovat masennus ja ahdistuneisuus.

Terveyssyiden takia E- tai C-luokkaan siirrettiin viime vuonna kaikkiaan yli 5 000 miestä, mikä oli noin 17 prosenttia 31 000 kutsunnanalaisesta. Mielenterveysongelmien jälkeen suurimmat ryhmät olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja pitkäaikaissairaudet.

- Vuonna 2009 mielenterveyssyyt olivat nelisenkymmentä prosenttia kaikista terveydellisistä syistä, mutta 2020-luvulla osuus on ollut 55 prosenttia, hän sanoo.

Puolustusvoimissa ollaan tästä huolissaan, mutta kyse on hänen mukaansa valitettavan yhteiskunnallisesta ilmiöstä.

- Kun vielä 2019 mielenterveyssyyt olivat reilut 49 prosenttia kutsunnoissa C- ja E-luokkaratkaisuista, vuonna 2020 se menee sen (50 prosentin) yli. Juuri samoihin aikoihin katsottaessa vaikkapa Kelan tilastoja näkyy se, että mielenterveyssyistä tulleet sairauspoissaolot ovat nousseet yli puoleen kaikista. Ja ihan vastaavalla tavalla on käynyt mielenterveyssyistä kirjoitettujen työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla, Lahtinen kertoo.

C-luokka tarkoittaa pysyvää vapautusta ja E-luokka tilapäistä, maksimissaan kolme vuotta kestävää vapautusta varusmiespalveluksen suorittamisesta.

MYÖS palveluksen aikana tulee ilmi jonkin verran varusmiesten mielenterveysongelmia. Tämä ei Lahtisen mukaan missään nimessä tarkoita automaattista keskeytystä. Hän muistuttaa, että intin alkaminen ylipäänsä on suuri muutos nuoren elämässä.

– Lievimpien mielenterveyshäiriöiden hoitamiseen meillä on omia varuskunnan terveysasemien tukikeinoja. Siellä ovat sairaanhoitajat ja lääkärit. Lisäksi joukko-osastoissa on muutakin keskusteluapua tarjolla. Kaikissa varuskunnissa ovat sosiaalikuraattorit, ja myös sotilaspastorit ovat yksi keskusteluavun hakupaikka.

Puolustusvoimissa myös koulutetaan henkilöstöä toimimaan, jos varusmiehillä on huolia ja murheita. Tärkein henkilö on Lahtisen mukaan varusmiehen oma lähin esimies eli yleensä alikersantti, joka on vertainen siinä mielessä, että myös hän on suorittamassa varusmiespalvelusta.

- Aliupseerikoulutukseen onkin lisätty alaisten kunnioittavan kohtelun ja psyykkisen jaksamisen tukemista.

Jos tarvitaan varsinaista psykiatrista apua, Puolustusvoimilla on kumppanuussopimukset hyvinvointialueiden kanssa.

- Jos tilanne menee niin vakavaksi, että joudutaan miettimään osastohoitoa tai tilanne on muuten vaikea, niin silloin palvelus keskeytetään.

USEIMMITEN masennus ja ahdistuneisuus tulevat esiin jo kutsunnoissa ennen palvelukseen astumista. Haasteen kuitenkin muodostaa Lahtisen mukaan aika, joka kuluu kutsunnoista varsinaiseen palvelukseen astumiseen. Tyypillisesti tuo aika kun venähtää reiluksi vuodeksi, ja tänä aikana nuoren elämässä voi tapahtua kaikenlaista.

- Lainsäädäntö mahdollistaa meille terveystietojen saamisen, mutta automaattisesti ne eivät tule. Kun psyykkisiin sairauksiin liittyy tyypillisesti aloitekyvyttömyyttä ja jaksamattomuutta, niin ihmisille ei välttämättä ensimmäisenä asiana tule mieleen ilmoittaa tästä Puolustusvoimille ennen palvelukseen astumista.

Lahtisen mukaan on kuitenkin parempi, että tieto psyykkisistä ongelmista saavuttaa Puolustusvoimat ennen kuin nuori saapuu varuskuntaan.

- Parempi niin kuin se, että käydään kääntymässä ja lähdetään sitten takaisin.

Jos päädytään palveluksen keskeyttämiseen, sosiaalikuraattori haastattelee kaikki eri syistä palveluksen keskeyttävät. Lisäksi autetaan keskeyttänyttä eteenpäin niin, että henkilön luvalla otetaan tarvittaessa yhteyttä esimerkiksi sosiaalitoimeen siviilissä.

- Mahdollisen palveluksen keskeyttämisen yhteydessä varuskunnan terveysasemalta tehdään lisäksi tarvittaessa lähete jatkohoitoon.

Lahtinen muistuttaa, että määräaikainen lykkäys eli E-luokka on määritelmänsä mukaisesti tutkimuksia ja hoitoa varten.

- Tarkoituksena on, että sen aikana tehdään jotakin, että tilanne paranisi.

HUUMEET eivät ole Puolustusvoimissa yksittäisenä asiana olematon, mutta eivät Lahtisen mukaan myöskään suurin haaste. Kaikista 5 000:sta terveydellisistä syistä vapautetuista päihteiden osuus oli noin 2 prosenttia. Lukuun lasketaan alkoholi ja laittomat päihteet, kuten kannabis ja muut huumeet.

Melko usein masennukseen tai ahdistuneisuuteen liittyy Lahtisen mukaan kuitenkin myös päihdehäiriö.

- Näissä tilastoissa tilastoidaan vain merkittävin keskeytyksen syy. Eli jos ihmisellä on masennus, mutta sen lisäksi haasteita päihteiden kanssa, asia näkyy näissä tilastoissa masennuksena.

PUOLUSTUSVOIMISSA huumetestausta säätelevät useat lait. Asevelvollisuuslain mukaan palveluksessa olevalle asevelvolliselle voidaan tietyin kriteerein tehdä huumetesti.

Kutsuntaviranomaisilla on melko laajat tiedonsaantioikeudet kutsuntaan tulevien terveydentilasta ja mahdollisesta päihteiden käytöstä. Tietyissä tilanteissa lisätietoa voidaan saada myös rikosrekisteristä.

- Kutsuntahan perustuu terveyskeskuksessa tehtyyn ennakkoterveystarkastukseen. Jos on lääkärissäkäyntejä ja muita viitteitä päihdeongelmasta tai huumeidenkäytöstä, tieto välittyy kutsuntaviranomaisille yleensä terveydenhuollon puolelta, Lahtinen sanoo.

Puolustusvoimissa on tämän vuoden alusta tullut voimaan päivitetty päihdeohjelma. Siihen ei tullut suuria muutoksia aiempaan verrattuna. Ohjelman mukaan Puolustusvoimien kanta huumausaineisiin on yksiselitteisen kielteinen.

- Minkään huumausaineen käyttöä ei hyväksytä palveluksessa eikä vapaa-aikana, Lahtinen sanoo.

Puolustusvoimien ehdottoman huumausainekiellon takana on toiminnan yleisvaarallinen luonne.

- Meillä on aseita, ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita.

Lahtisen mukaan huumeista riippuvainen ihminen voi olla myös altis kiristystoimille.

- Ei voida ottaa riskiä, että varuskunnassa esimerkiksi levitettäisiin huumeita tai syntyisi päihteiden vuoksi ongelmia esimerkiksi salassa pidettävien tietojen suhteen, hän sanoo.