Enemmistö tulijoista saapui Suomeen heti sodan alettua. Viime viikkoina Suomeen on tullut yksittäisiä ukrainalaisia sotapakolaisia ja perheitä myös kiertoteitse Venäjän kautta. Venäjä on pakkosiirtänyt valloittamiltaan Ukrainan alueilta runsaasti ihmisiä, ja osa heistä on pyrkinyt heti vapauduttuaan jatkamaan matkaansa EU:n puolelle.

Osa keväällä Suomeen tulleista majoittui nopeasti perustettuihin vastaanottokeskuksiin, mutta moni meni myös sukulaistensa tai aiempien täkäläisten työnantajiensa luo maaseudulle.

Maahanmuuttovirasto kertoo etsivänsä nyt ukrainalaispakolaisille sopimusmajoitusta eri puolilta Suomea. Ajatuksena on, että ukrainalaisia sijoitettaisiin sinne, missä heille on esimerkiksi töitä tarjolla. Samalla väliaikaisiksi suunniteltuja vastaanottokeskuksia pystytään purkamaan.

Viraston tiedotteen mukaan 90 kuntaa onkin neuvotellut jo viraston kanssa majoituspalveluiden järjestämisestä. Monissa Sisä-Suomen pikkukunnissa on tyhjillään olevia vuokra-asuntoja, joita voidaan saada näin hyötykäyttöön.

Maahanmuuttovirasto kertoo, että se on luvannut korvata kunnille majoittamisesta aiheutuvat kulut vielä vuoden 2023 maaliskuuhun asti.

Suojelua hakeneet ja tilapäisesti kuntaan majoitetut ihmiset saavat edelleenkin vähemmän peruspalveluita kuin kunnan vakituiset asukkaat. Esimerkiksi terveydenhoidon heille järjestää se vastaanottokeskus, mihin heidät on alun perin kirjattu. Jos ukrainalaisperhe joutuu käyttämään vaikkapa kunnan terveyskeskusta, vastaanottokeskus korvaa tästä kunnalle aiheutuneet kulut.

Ukrainasta tulleita, suojelua hakeneita ihmisiä on myös alkanut vähitellen palata takaisin kotimaahansa. Paluuta vaikeuttaa se, että Venäjä on nyt kesän alussa kiihdyttänyt siviilikohteiden ja asuinalueiden summittaista pommittamista eri puolilla Ukrainaa.