Karenssin maksimipituus on nyt kuusi kuukautta mutta jatkossa 12 kuukautta, jos hallituksen esitys menee läpi.

Eduskunta kävi asiasta eilen lähetekeskustelun.

– Tässä virkamieslain esityksessä on kyse siitä, että pyrimme yhä edelleen lisäämään virkamiestoiminnan ja koko yhteiskunnan luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä, asian esitellyt kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi.

Paateron mukaan pidempää mutta myöskin 6 kuukauden mahdollisuutta on sovellettava tarkoin harkiten.

Esityksen mukaan valtion virkamiesten sidonnaisuusilmoitusten sisältö kirjataan lakiin ja jatkossa se koskisi myöskin ministereiden erityisavustajia.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz kertoi juuri oppineensa sanan ”hyveposeeraus” merkityksen. Hän totesi tämän tulleen hänelle mieleen karenssin pidentämisestä 12 kuukauteen.

– Kun tällainen uudistus – tarkoitan siis jo viime vaalikaudella tehtyä uudistusta ja nyt tässä olevaa pientä täsmennystä siihen ja tämän karenssiajan pidentämistä tiettyjen erityisryhmien kohdalla – näyttää hyvältä, niin kaikkihan me sitä kannatamme. En muista, että viime vaalikaudella kukaan olisi vastustanut silloin tehtyä uudistusta, en minä itse ainakaan, enkä usko, että kukaan täällä tulee myöskään tätä nyt tehtävää pidennystä vastustamaan, hän sanoi.

– Minä henkilökohtaisesti kuitenkin haluan käyttää vähän kerettiläisen puheenvuoron tässä yhteydessä. Itse ymmärrän ja hyväksyn tämän karenssin ja siitä maksettavan korvauksen tietyissä erityistilanteissa, hyvin erityisissä tilanteissa. Jos vaikkapa kenraali, Puolustusvoimien komentaja tai muu huippukenraali siirtyy torjuntahävittäjähankinnan kesken ollessa – nämä hankinnathan kestävät vuosia – jonkun hävittäjiä tarjoavan firman palvelukseen, niin ymmärrän kyllä siihen liittyvät riskit. Ja samoin jos ajatellaan, että meillä on joku jotakin sektoria valvova virkamies – ja nämä valvottavat kilpailevat sitten muiden valvottavien kanssa – joka siirtyy suoraan näistä yhden palvelukseen, niin ymmärrän kyllä tämän ajatuksen. Mutta kritiikki perustuu siihen, että, kuten hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan, tätä on aika laajasti otettu käyttöön. Ja nyt pitää kysyä, että todellako kaikissa näissä tapauksissa, joissa vaikkapa nykyinen erityisavustaja tai valtiosihteeri – joita, kuten tiedämme, on niin paljon, että päät kolisevat – siirtyy yksityissektorille, pitää tällainen puolen vuoden karenssi ja jatkossa vuoden karenssi asettaa? Zyskowicz jatkoi.

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska tarttui Zyskowiczin puheisiin.

– Mielestäni edustaja Zyskowicziltä aivan aiheellista pohdintaa tämän esityksen kohdalla. Viime kaudellahan nousi hyvin vahvasti esiin erityisesti se, kun moni kokoomuslainen toimija siirtyi sote-yhtiöiden palvelukseen, ja silloin mietittiin, mikä merkitys sillä on, hän kuittaili.

– Mielestäni nekin esimerkit vain kertovat siitä, että tuskin sitä paheksuttiin, että he vievät salaisia tietoja mukanaan. Päinvastoin: en usko, että ajateltiin, että joku kokoomuslainen erityisavustaja tai ministerikään olisi sote-alalle viemässä salaisia tietoja kilpailijoista. Sen sijaan paheksuttiin sitä, että heillä on ne kaikki kontaktit ja kaikki se kokemus ja kaikki se osaaminen, jota he voivat uudessa työssään hyödyntää suhteessa poliittiseen päätöksentekojärjestelmään, ja näin varmasti onkin, Zyskowicz vastasi.

Kuntaministeri Sirpa Paatero muistutti, että karenssi riippuu siitä, missä tehtävässä on ollut, minkälaisia tietoja saanut sekä siitä, mihin tehtävään on siirtynyt.

– Aika monessa tapauksessa se karenssiaika on ollut nolla päivää. Mutta siellä on se varaus siihen pidempään aikaan, ja joidenkin osalta tätä on käytetty.