Kotimaa

Yliopistot myönteisiä todistusvalinnalle – lukiolaiset varoittavat painottamasta matematiikkaa muiden aineiden kustannuksella

Jari Soini
Jari Soini
Jari Soini

Yliopistot suhtautuvat myönteisesti valmisteilla olevaan todistusvalintaan, jonka tarkoitus on yhtenäistää ylioppilastodistusten pisteytys opiskelijavalinnassa. Pisteytyksessä on tarkoitus painottaa matematiikan arvosanoja.

STT:n kyselyyn vastanneissa seitsemässä yliopistossa tätä pidettiin pääosin perusteltuna.

– Ymmärrämme hyvin, miksi tähän on päädytty. Matematiikan opiskelu harjoittaa kriittistä ja analyyttistä ajattelutapaa ja ongelmien ratkaisukykyä, totesi Svenska handelshögskolan Hanken vastauksessaan.

– Menestys sekä matematiikan kokeessa että äidinkielessä on opiskeluvalmiuksien kannalta tärkeää, totesi Helsingin yliopisto.

Painotus herätti myös epäilyksiä.

– Matematiikan korostaminen kaikilla aloilla ei ole tavoiteltavaa ja yksipuolistaa hakijoiden joukkoa, vastattiin Vaasan yliopistosta.

Sen mukaan esimerkiksi viestintätieteissä kieliaineiden vahvasta taustasta on enemmän hyötyä kuin matematiikasta.

– Suomi tarvitsee tekniikan alan taitajia ja sen mahdollistaa vahva matemaattinen osaaminen. Matematiikan yksipuolinen korostaminen saattaa kuitenkin pidemmällä tähtäimellä johtaa osaamisvajeeseen yhteiskunnan muilla osa-alueilla, jotka myös ovat tärkeitä globaalissa maailmassa.

Äidinkielen L:stä 39 pistettä, matematiikasta jopa 47.

Matematiikan ja äidinkielen painotusta on perusteltu sillä, että menestys näissä aineissa ennustaa parhaiten tulevaa opintomenestystä. Lisäksi usealla alalla on pulaa matemaattisesta osaamisesta.

Uudistusehdotuksen mukaan pisteytyksessä painotettaisiin näitä aineita siten, että niiden arvosanoista saisi eniten pisteitä. Äidinkielen laudaturista saisi luonnoksen mukaan 39 pistettä.

Pitkän matematiikan L toisi 41 tai 47 pistettä ja lyhyen matematiikan taas 29 tai 33 pistettä riippuen siitä, painottaisiko hakukohde matematiikkaa vielä erikseen.

Ainereaaleista korkeimmat pisteet tulisi fysiikan laudaturista, yhteensä 34 pistettä, kun muiden reaalien korkeimmat pisteet vaihtelisivat 16–30 pisteen välillä. Kielen pitkän oppimäärän L toisi 25–33 pistettä.

Hakukohde voi valita painotettavan reaalin tai kielen.

Matematiikan ja äidinkielen painotuksesta huolimatta hakukohde voisi vaikuttaa pisteytykseen alakohtaisesti. Kohde voi valita, käyttääkö se pisteiden laskennassa kieliä vai matematiikkaa painottavaa taulukkoa. Lisäksi se voi valita painotettavaksi aineeksi tietyn reaalin tai kielen, josta saa muita aineita enemmän pisteitä. Muun muassa Helsingin yliopisto pitää tätä mahdollisuutta tärkeänä.

– Ehdotetussa on hyvää se, että koulutusohjelma voi valita haluamansa painotetun aineen. Pisteytystyökalu on monipuolinen: siinä voidaan valita hyvin erilaisia kombinaatioita koulutusalasta riippuen.

Nykyisessä ehdotuksessa vain neljästä parhaasta arvosanasta L, E, M ja C saisi pisteitä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) huomautti vastauksessaan, että myös heikompien arvosanojen huomioiminen voisi lisätä halua opiskella pitkää matematiikkaa lukiossa.

– Harkintaa voisi vielä käyttää siinä, tulisiko pitkä matematiikka pisteyttää arvosanaa C pitemmälle, jolloin motivaatio ja rohkeus lukemiseen säilyisi, vaikka se opintojen alussa voisi tuntuakin takkuiselta.

LUT:in mielestä pitkän matematiikan opiskelusta on tekniikan alan yliopisto-opinnoissa hyötyä, vaikkei kirjoituksissa yltäisi hyviin arvosanoihin.

SLL: ”Se on vain reilua, että kaikki suoritukset huomioidaan”

Yliopistojen todistusvalinnan uudistamisessa on Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mukaan tärkeää ottaa huomioon se, miten esimerkiksi matematiikan painottaminen ohjaa lukio-opiskelijoita valinnoissaan.

– Meidän näkökulmasta matematiikan osaaminen on äärimmäisen tärkeää, mutta painoarvon nostamista ei saa tehdä muiden aineiden kustannuksella, sanoo SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen STT:lle.

Heiskanen katsoo, että toisin kuin nykyisessä ehdotusluonnoksessa myös alemmat arvosanat B ja A pitäisi pisteyttää.

– Se on vain reilua, että kaikki suoritukset huomioidaan.

Heiskasen mukaan matematiikan painottaminen todistusvalinnassa ei sinänsä asettaisi uusia vaatimuksia lukio-opetukselle.

– Matematiikan opetuksen sisältöä olisi pohdittava ihan yleisesti, miten opetetaan, miten otetaan digitalisaatio hyödyksi opetuksessa sekä miten saadaan nostettua opiskelijoiden motivaatiota sen opiskeluun.

Heiskanen ei myöskään näe, että painottaminen asettaisi opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei lukiolaisilla tällä hetkellä ole oikeutta erityisopetukseen.

– Osana lukiouudistusta olemme vaatineet tätä, mutta en näe, että sillä olisi merkitystä tässä.

Pääsykokeisiin vain ne, joita ei voi valita todistuksen perusteella.

Korkeakoulujen pääsykokeissa ei saa edellyttää pitkäkestoista valmistautumista vuodesta 2018 alkaen. Vuodesta 2020 lähtien todistusvalinta on pääväylä.

Tämän jälkeen pääsykokeisiin voivat osallistua ne, joita ei voi valita todistuksen perusteella. Tällaisia hakijoita voivat olla ne, joilla ei ole soveltuvaa todistusta tai arvosanat eivät ole tarpeeksi hyviä.

Opiskelijat valitaan korkeakouluihin ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja soveltuville aloille ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.

Korkeakoulut ilmoittavat valintakriteerinsä vuodelle 2020 viimeistään ensi vuoden syksyllä. Sen jälkeen perusteet ilmoitetaan siten, että ne ovat tiedossa toisen asteen opintoja aloittaessa.

Uudistus koskee muita paitsi taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja.

STT:n kyselyyn vastasivat Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan, Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja Vaasan yliopisto.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat