Politiikka
11.10.2017 13:57 ・ Päivitetty: 11.10.2017 13:57
Ylisosiaalineuvos kritisoi soten valinnanvapautta: Mihin jäi kansalaisten yhdenvertainen kohtelu?
Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja on huolissaan sosiaalipalveluiden käyttäjien yhdenvertaisesta kohtelusta sote-uudistuksen valinnanvapausesityksessä.
– Jos sosiaalipalvelujen käyttäjät ohjataan perustasolta heti eri raiteelle, ei puhuta enää kansalaisten yhdenvertaisuudesta, ylisosiaalineuvos Kananoja painottaa.
Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja on huolissaan sosiaalipalveluiden käyttäjien yhdenvertaisesta kohtelusta sote-uudistuksen valinnanvapausesityksessä.
– Jos sosiaalipalvelujen käyttäjät ohjataan perustasolta heti eri raiteelle, ei puhuta enää kansalaisten yhdenvertaisuudesta, ylisosiaalineuvos Kananoja painottaa.
Sote-uudistuksen jatkovaiheessa on erityisen tärkeää seurata uudistuksen vaikutuksia kaikkien väestöryhmien hyvinvointiin ja eri palveluja tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuuteen. Tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että hallitus on tekemässä eettisesti kyseenalaisia raja-aitoja sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen käyttäjien välille, Kananoja korostaa.
Jääkö soten innovatiivisuus syrjään?
Kananoja katsoo, että nykyisessä valinnanvapausmallissa menetetään mahdollisuus uusia käytäntöjä luoviin innovaatioihin ja palveluprosessien parantamiseen.
– Jos sote-keskus tarjoaa vain terveyspalveluja, emme saa vahvaa perustasoa emmekä integraation tuomaa lisäarvoa. Näin valinnanvapaus painottuu palveluntuottajien vapaudeksi valita omat asiakkaansa.
– Palveluja tarvitsevien ihmisten elämäntilanteet ja avun tarpeet eivät noudata palvelusektoreiden rajoja. Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on tarjota ihmisille yhdenvertaiset palvelut ja integroida terveys- ja sosiaalipalveluista toimiva kokonaisuus.
– Yhtiöittämisvelvoitteesta luopuminen oli tervetullut ratkaisu, Kananoja kiittää.
Ylisosiaalineuvos Kananoja on ollut mm. sote-uudistuksen asiantuntijaryhmän jäsen ja sote-palveluiden valinnanvapautta selvittäneen työryhmän jäsen. Kananoja osallistuu parhaillaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän työhön.
Ylisosiaalineuvoksen arvonimi on sosiaalialan korkein mahdollinen arvonannon osoitus. Arvonimi myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja se voi olla vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksella on riippumaton asema sosiaalialan arvojohtajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana.
Ylisosiaalineuvos Kananoja puhui keskiviikkona muotokuvansa paljastustilaisuudessa Helsingin Kuntatalolla. Muotokuvan Aulikki Kananojasta on maalannut muotokuvamaalari Leevi Kivisaari.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.