Tarkkoja laskelmia ei ole, koska valtaosa ympäristörikoksista jää piiloon. Rikoshyödyn kokoluokasta kuitenkin kertoo, että Suomesta viedään laittomasti ulkomaille jätteitä arviolta jopa 60 miljoonalla eurolla vuodessa.

Tämä ilmenee kansainvälisestä Blockwaste-tutkimuksesta, jossa oli mukana Suomen Poliisiammattikorkeakoulu. Jätteiden laiton vienti ulkomaille on kuitenkin vain yksi ympäristörikollisuuden muoto.

Poliisitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksesta kertoo, että Suomessa huumebisneksellä saadaan arviolta 100 miljoonan euron rikoshyöty vuodessa.

Rakennusjätettä Baltiaan

Hankilanojan mukaan tapauksia on tullut ilmi enemmän, koska viranomaisyhteistyö on parantunut ja lisäksi rikosten määrä on kasvanut ylipäätään viime vuosina.

– Jätteenkäsittelyehdot ovat tiukentuneet ja asianmukainen käsittely kallistunut. Mahdollisuus saada laitonta rikoshyötyä on kasvanut.
Ympäristörikosten motiivi on lähes aina raha. Mitä tiukemmaksi ympäristösäännökset ovat muuttuneet, sitä enemmän firma säästää laiminlyömällä luvat.

Jätteitä viedään Hankilanojan mukaan luvatta eritoten Baltiaan, usein esimerkiksi akkuja ja rakennusjätettä.

Ympäristörikoksiin erikoistuneena syyttäjänä aiemmin toiminut Itä-Suomen yliopiston tutkija Leila Suvantola kertoo, että kun Latviaan, Liettuaan tai Viroon viedään jätettä hyödynnettäväksi, usein niitä ei käsitellä kokonaan.

– Jos esimerkiksi viedään ilman vaadittuja lupia akkuja Baltiaan, niistä otetaan hyötyyn raskasmetalli ja loppu dumpataan, Suvantola sanoo.

Hallitusohjelma lupaa kohennuksia

Valtaosa laittomasta dumppauksesta tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella. Suuria kuluja vältetään varsinkin isojen rakennusten, kuten ostoskeskusten purku-urakoissa, joissa esimerkiksi betonia tai muuta vaarallista jätettä ei käsitellä asianmukaisesti.

Suvantolan mukaan viime vuosien uusi ilmiö on, että perustetaan kiertotalouteen keskittynyt yhtiö, joka ottaa vastaan jätteitä, mutta ei käsittele niitä. Sitten yhtiö menee konkurssiin ja käsittelemättömät jätteet jäävät kiinteistölle, eikä maksajaa enää ole.

– Jokainen saa itse päätellä, missä määrin tällaisissa on ollut rikollista tahtoa alkuvaiheessa. Kun otetaan vastaan isoja määriä jätteitä eikä jätteidenkäsittelyprosessia ole olemassa, kyllähän siitä tulee vahvasti tunne, ettei tarkoituskaan ollut käsitellä.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”lisätään ympäristöhallinnon resursseja” sekä ”selvitetään ympäristörikosten ennaltaehkäisyn ja seuraamusjärjestelmän tehostamista”.

Konkreettisia suunnitelmia tai aikataulua kirjauksille ei vielä ole, kertoo ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn. Ympäristörikoksiin liittyvä kirjaus on kuitenkin viranomaisten yhteistyöryhmän asialistalla syyskaudella, Rönn kertoo.

STT–TUULI OIKARINEN