Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) nostaa esiin ministeri Kai Mykkäsen (kok.) esittelypuheenvuoron, jossa hän kertoi, ettei ympäristöhallinnosta löydetty ”vähemmän välttämätöntä” säästökohdetta. Perholehto on tyrmistynyt ministerin viestistä.

– Hallitus lähettää kuntiin aivan väärän signaalin kunnissa tehtävien ilmastotoimien tärkeydestä ja suoraan sanoen vähättelee kuntien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Juuri kuntatasolla pystytään huomioimaan paikalliset erityispiirteet ja räätälöimään omaan kuntaan sopivat ratkaisut, hän sanoo tiedotteessa.

Perholehto muistuttaa, että jos osa kunnista ei jatkossa tee ilmastosuunnitelmaa eikä siksi myöskään ilmastotoimia, se vaikuttaa ilmastolain tavoitteiden eli myös vuoden 2035 hiilineutraalisuuden saavuttamiseen. Perholehto huomauttaa, että hallituksen esityksessäkin todetaan, että tämä vaikutus oisi korvattava muilla toimilla.

– Meillä nimenomaan ei ole varaa luopua yhdestäkään ilmastotoimesta tilanteessa, jossa rajapyykkinä pidetyn 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan todennäköisesti jo tänä vuonna.

Ympäristövaliokunnan demarit huomauttavat, että kun hallitusneuvotteluissa saavutettiin ilmastokysymyksissä kompromissi, totesi pääministeri Petteri Orpo (kok.), ettei ilmastolakia avata.

– Nyt se on kuitenkin avattu. Kuntien ilmastosuunnitelmia koskeva pykälä lisättiin ilmastolakiin Marinin kaudella ja tosiasia on, että perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki viime kauden kansanedustajat, joilla on nyt ministerinsalkku hallussaan, äänestivät tämän puolesta, he muistuttavat.

YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN demarit nostavat esiin, että lisätoimien tarpeesta on huomautettu jo aiemmin muun muassa kahdessa peräkkäisessä ilmastovuosikertomuksessa.

Sd-ryhmä muistuttaa myös, että ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat jättäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksen hallituksen passiivisuudesta ilmastopolitiikassa. Ilmastolain mukaan valtioneuvoston on päätettävä lisätoimista ja muutettava ilmastopolitiikan suunnitelmia, jos lain tavoitteita ei saavuteta.

– Orpon hallitus reagoi aivan päinvastoin saksimalla ilmastolaista paikallisten toimien osuuden pois. Ilmastolakia heikennetään myös kaventamalla lain soveltamisalaa, koska käsittelyssä olevan lakimuutoksen myötä se ei velvoittaisi enää kunnan viranomaisia, kansanedustaja Johan Kvarnström (sd.) sanoo tiedotteessa.

Kvarnström muistuttaa, että kunnat tekevät merkittäviä ilmastoratkaisuja liittyen kaavoitukseen, maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, julkiseen liikenteeseen, energiayhtiöiden omistajaohjaukseen sekä julkisiin hankintoihin.

– Tämä huomioiden on vaikea perustella, miksi ilmastolakia ei sovellettaisi kunnan viranomaisiin.

KANSANEDUSTAJA Marko Asell (sd.) kertaa, että vasta reilun vuoden voimassa olleen velvoitteen kumoamista perustellaan säästönä ja ”norminpurkuna”. Hän nostaa esiin, että hallitus lakkautti määrärahojen myöntämisen jo etukäteen tämän vuoden alusta.

– Esityksen perusteleminen julkisen talouden säästönä on käsittämätön, sillä mitä vähemmän ilmastotyötä kunnissa tehdään, sitä suuremmat kustannukset jäävät lopulta valtion kannettaviksi. Kunnat voivat hakea rahoitusta myös EU:sta, mutta se ei varmasti kevennä hallinnollista taakkaa, Asell sanoo tiedotteessa.

Hänen mielestään tämä voi näyttää pintapuolisesti norminpurulta erityisesti niissä pienissä kunnissa, jotka eivät lähtisi ilmastotyöhön ilman velvoitetta, mutta jotka Asellin mukaan itse asiassa hyötyisivät velvoitteesta eniten.

– Jokainen kunta tarvitsee suunnitelman päästöjen vähentämiseksi, sillä ilmastotekoja ei voi jättää vapaaehtoisuuden varaan.