Eduskunnassa käydään keskiviikkona lähetekeskustelua hallituksen esityksestä laiksi yhteistoimintalain muuttamisesta.

Hallitus esittää muutoksia lain soveltamisalaan – jatkossa yt-laki ei koskisi enää kuin yli 50 hengen yrityksiä. Tähän asti yt-laki on koskenut yrityksiä, joissa on yli 20 henkeä. Lyly pitää erittäin huolestuttavana, että yli 190 000 työntekijää ja noin 6300 yritystä putoaa pois yt-lain piiristä.

Hallituksen esityksessä neuvotteluaikoja lyhennetään poleen nykyisestä. Pienemmissä muutostilanteissa seitsemään päivään ja isoimmissa kuudesta kolmeen viikkoon. Lyhyemmät neuvotteluajan koskevat kaikkia yrityksiä, joihin yt-lakia sovelletaan.

Lyly muistuttaa, että perusteellisissa neuvotteluissa käydään ensin läpi syyt ja perusteet muutosneuvotteluille. Sen jälkeen selvitetään mahdolliset vaikutukset työntekijöiden tilanteeseen. Tämän jälkeen yritetään löytää yhdessä vaihtoehdot, miten tilanne ratkaistaan.

– Lyhyillä neuvotteluajoilla neuvottelut jäävät helposti hyvin pintapuolisiksi. Kunnollisia, aitoja neuvotteluja ei ehditä käydä, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtajanakin vaikuttava Lauri Lyly sanoo tiedotteessa.

Hallituksen esittämät muutokset vähentävät Lylyn mukaan vuoropuhelua henkilöstön kanssa, mikä heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja työolosuhteisiinsa.

– Työnantajat perustelevat muutoksia hallinnollisen taakan keventämisellä. Onko henkilökunnan kanssa käytävä yhteistoiminta todella hallinnollista taakkaa? Laki turvaa minimin tiedonsaannista ja kanssakäymisestä, ja hyvissä yhtiöissä tämä ei ole ongelma, painottaa Lyly.

Lyly muistuttaa, että yt-lain perusidea on, että työpaikoilla yhteistoimintaa ja vuoropuhelua tehdään systemaattisesti ja säännöllisesti henkilöstön kanssa.

– Tämä periaate vaarantuu esitettyjen muutosten myötä. Lakimuutokset ovat ristiriitaisia työelämän nykyisiin tarpeisiin nähden, joissa tarvitaan yhä enemmän yhdessä tekemistä henkilöstön kanssa