– Hallitus on oikeassa korjatessaan esitystä jäte- ja vesihuollon osalta – mutta se ei pelasta kansankuntamme huoltovarmuutta, JHL kiteyttää tiedotteessa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muistuttaa, että lausuntopalveluun jätetyistä lausunnoista valtaosa vastusti esitystä 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta.

JHL:n mukaan kymmenen prosentin omistusraja sidosyksiköissä vaarantaa kyberturvallisuuden, ruokaturvallisuuden ja kriisitilanteissa myös sotilaiden hoitoyksikköinä toimivien sairaalojen valmiuden. Pysyvien hankintakulujen nousun lisäksi muutos synnyttäisi merkittäviä kertaluonteisia ja pysyviä kulueriä kunnille ja hyvinvointialueille.

– Jäte- ja vesihuollon kohdalla tämä on jo ymmärretty. On aika hahmottaa loputkin lakihankkeen aiheuttamat vaarat kansalliselle turvallisuudellemme. Sama logiikka on ulotettava sairaaloiden ja sosiaalipalvelujen kriittisiin tukipalveluihin, kuten ICT, puhtaus, ruokahuolto, välinehuolto, logistiikka, talous- ja henkilöstöhallinto. Ne ovat osa huoltovarmuutta, eivät hallituspuolueiden vaalirahoittajien ostoskori, hän sanoo.

JHL katsoo, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteiset inhouse-yhtiöt mahdollistavat valvonnan, jatkuvuuden ja tiedon säilymisen – sekä varautumisen, kun kriisi iskee. In house -yhtiöiden tukipalveluilla on liiton mukaan erittäin merkittävä rooli huoltovarmuudessa.

– Niitä ei pidä pakotetusti pirstoa. Keinotekoinen omistusprosentti ei edes tuo kilpailua, mutta hajottaa turvallisuuden kannalta olennaisten palvelujen yhteistyön ja integraatiot. Se lisää hallintoa ja kasvattaa riskejä. Lausuntokokonaisuuden viesti on selvä: 10 prosentin omistusrajauksesta on luovuttava, Ekström sanoo.