Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on teettänyt selvityksen yksinasuvista Suomessa. Sen on laatinut tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Neljäsosa väestöstä asuu yksin ja lähes puolessa asutuista asunnoista asuu yksi henkilö. Yksiasuvaksi siirrytään monista syistä, esimerkiksi eron, puolison kuoleman tai lasten poismuuton vuoksi. Yksinasuvat ovat moninainen ryhmä, jolla on yksi merkittävä yhdistävä tekijä – yksinasuminen.

Selvityksen mukaan yksinasuvaksi päädytään etenkin nuorena muutettaessa pois vanhempien luota. Tämä näkyy myös toisin päin etenkin yksinhuoltajaäitien kohdalla, kun keski-iässä lasten muuttaessa pois jäädään asumaan yksin.

YKSINASUVAT ovat selvityksen mukaan muuta väestöä pienempituloisia erityisesti verrattaessa koko asuntokunnan eli samassa asunnossa asuvien tuloja. Selvityksessä ilmeni, että henkilökohtaisissa tuloissa yksinasuvat eivät erotu yhtä selvästi.

– Keski-ikäisillä yksinasuvilla tulot ovat muihin samanikäisiin verrattuna alemmalla tasolla, mutta nuorimmilla ja vanhimmilla eroa ei juuri ole.

Yksinasuvaksi päätyy keskimääräistä pienempituloisia henkilöitä. Tämä selittyy pitkälti siitä, että nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä tulotaso on ylipäänsä keskimääräistä matalampi, ja varsinkin nuorimmat korostuvat yksinasuvaksi siirtyvissä.

Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi osa yksinasuvista on asunut yksin ainakin kymmenen vuotta, 65 vuotta täyttäneissä enemmistö.

– Pitkään yksin asuneet eivät näytä muuten erottuvan tuloiltaan muista samanikäisistä yksinasuvista kuin että hyvin nuorena pysyvämpään yksinasumiseen siirtyneet ovat muita pienempituloisia.
Aiempien havaintojen mukaan nimenomaan miehillä pitkään jatkunut yksin asuminen on yhteydessä matalampiin tuloihin.

Yksinasuvia yhdistää taloudellinen haavoittuvuus, jos sairastuu vakavasti tai joutuu työttömäksi.

– Se voi romahduttaa koko kotitalouden tulotason helpommin kuin useamman tulonsaajan talouksissa. Etenkin työllisillä tulotason muutos voi olla suuri tällaisissa tilanteissa.

Selvityksen mukaan yksinasuvien toimeentulon kysymykset ovat yhä suurempi osa yleistä eriarvoisuuskehitystä.

STTK ON laatinut esityksiä yksinasuvia tukeviksi politiikkatoimiksi.

– Vaikka yksinasuvien määrä väestöstä on kasvanut nopeasti, ei yksinasuvien painoarvo yhteiskunnallisessa keskustelussa ole lisääntynyt. Hyvinvointiyhteiskuntaa kehitetään edelleen perheen ja parisuhteen näkökulmasta. Perheiden tuki, tulonsiirrot sekä palvelut ovat korostuneet myös kriisiaikoina. Yksinasuvat nähdään poikkeuksena normista.

STTK:n mukaan tämä saattaa heikentää yhdenvertaista kohtelua: Moninaisuus myös tekee yksinasuvista näkymättömän ryhmän.

Tuore tutkimus osoittaa, että yksinasumisella on laajoja vaikutuksia henkilön toimeentuloon ja hyvinvointiin.

– Yksinasuvien tulotaso on muuta väestöä matalampi ja he ovat yliedustettuna toimeentulotuen saajissa. Kolmanneksella heistä on kohonnut köyhyys- ja syrjäytymisriski. Iäkkäät ja nuoret sekä ilman asuntoa olleet muodostavat taloudellisesti haavoittuvimmat yksinasuvien ryhmät. Toisaalta kaikilla yksinasujilla ei ole toimeentulo-ongelmia. Yksinasuminen kertoo myös siitä, että on henkilöllä varaa asua yksin, STTK:sta todetaan.

YKSINASUVIA ei haasta vain tulojen pienuus, vaan elinkustannusten suuruus, STTK:sta huomautetaan.

– Toimeentulo heikkenee lähes kaikilla heidän siirtyessään asumaan yksin. Pääasiallinen syy on sellaisten kulutuksen skaalaetujen puuttuminen, joista yhdessä asuvat hyötyvät. Yksinasuvat ovat erityisen haavoittuvia esimerkiksi vakavan sairastumisen tai työttömyyden tilanteissa.

STTK haluaa parantaa yksinasuvien toimeentuloa. Tuloeroja hillitsevät politiikkatoimet sekä verotuksen ja tulonsiirtojen tasapuolisuus ovat tässä keskeisessä roolissa.

– Suurin taloudellinen riski yksinasumisessa liittyy asumiskustannuksiin, koska asumiskulut ovat tuloihin suhteutettuna suuret. Yksinasuvat asuvat muuta väestöä ahtaammin, joten asumiskuluja ei ole helppo sopeuttaa tinkimällä asunnon koosta. Puolet yksinasuvista asuu vuokralla, koko väestöstä neljäsosa.

STTK esittää, että yksinasuvat on huomioitava kokonaisvaltaisesti osana sosiaaliturvauudistusta.

– Sosiaaliturva ei ole yksinasuville yhtä riittävä kuin parisuhteessa asuville. Erityisesti asumisen muutostilanteet pitäisi huomioida paremmin.

YKSINASUVIEN palvelutarpeet pitäisi myös huomioida nykyistä paremmin uusien hyvinvointialueiden- ja muiden julkisten palveluiden kehittämisessä.

– Erityisesti ikääntyvät yksinasuvat tarvitsevat muita useammin palveluita. Esimerkiksi kotipalvelun merkitys on heille suurempi kuin parisuhteessa eläville.

Yhteishuoltajuus pitäisi ottaa huomioon paremmin etuuksissa.

– Yhteishuoltajuustilanteessa toisen huoltajan etuudet määräytyvät yksin asumisen perusteella, vaikka lapset asuisivat vuorotellen vanhempiensa luona.

Asuntopolitiikassa tavoitteeksi pitäisi STTK:n mielestä asettaa se, että työssäkäyvä pieni- tai keskituloinen yksinasuva voi tulla työllään toimeen ilman riippuvuutta tulonsiirroista.

Keskusjärjestö arvioi, että asuntomarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jota ei poisteta tuilla.

– Asumisen kustannusten kasvua pitää hillitä lisäämällä kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjontaa erityisesti kasvukeskuksissa. Nykyinen liian kapea vuokra-asuntomarkkina heikentää esimerkiksi työn kohtaantoa. Pienten asuntojen määrän kasvattaminen parantaisi yksinasuvien taloudellista tilannetta.

VEROTUKSESSA on myös korjaamista, STTK toteaa. Suuri osa pienistä asunnoista on asuntosijoittajien omistuksessa, mikä nostaa asuntojen hintoja.

– Asuntosijoittajien verokohtelun kiristäminen vähentäisi todennäköisesti asuntosijoittamisen kannattavuutta, mutta toisaalta parantaisi yksinasuvien taloudellisia mahdollisuuksia omistusasumiseen.

Työasuntovähennys kohtelee yksinasuvia epätasa-arvoisesti. Se vaatii muutosta.

– Yksinasuva voi saada työasuntovähennystä vain siinä tapauksessa, että hänellä on kaksi työtä; toinen työntekopaikkakunnalla yli sadan kilometrin päässä kotipaikkakunnalta ja toinen kotipaikkakunnalla.

STTK harkitsisi myös kotitalousvähennyksen kehittämistä kotitalouskohtaiseksi.

– Siivouspalveluihin ja remontteihin myönnettävä verotuksen kotitalousvähennys on pariskunnille kaksinkertainen verrattuna yksinasuviin.