Ukraina on pyytänyt Suomea luovuttamaan 36-vuotiaan venäläismiehen, jota epäillään Ukrainassa terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta ja terroristiryhmän toiminnan muusta tukemisesta. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuoden 2014 kesäkuun ja vuoden 2015 elokuun välillä Luhanskin ja Donetskin alueilla.

Käräjäoikeuden tietojen mukaan mies tunnettiin aiemmin nimellä Jan Igorevitsh Petrovski, mutta nykyisin hän käyttää nimeä Voislav Torden. Rajavartiolaitoksen asiakirjojen mukaan rutiininomaisessa ulkomaalaisvalvonnassa kiinni jääneelle miehelle on asetettu Norjassa ja Tshekissä koko Schengen-aluetta koskevat maahantulokiellot.

Luovuttamisasioiden käsittelyajat vaihtelevat oikeusministeriön mukaan paljon. Käsittely vie lyhimmillään useita kuukausia, mutta usein yli vuoden tai jopa vuosia, ministeriöstä kerrotaan STT:lle sähköpostitse.

KUN KYSE on luovuttamisesta muihin maihin, kuten Petrovskin tapauksessa, päättää luovuttamispyyntöön suostumisesta oikeusministeriö. Luovuttamista säädellään rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetussa laissa.

Jos ministeriö ei heti hylkää pyyntöä, siirtyy asian tutkinta lain mukaan keskusrikospoliisille (KRP). Petrovskin luovutustutkinta on tällä hetkellä KRP:llä.

Jos luovutettavaksi pyydetty ihminen vastustaa luovutusta, on ministeriön pyydettävä asiasta korkeimman oikeuden (KKO) lausunto. Ministeriö voi muutenkin pyytää lausunnon, kun se pitää sitä tarpeellisena.

Korkeimmassa oikeudessa asia käsitellään viiden tuomarin muodostamassa kokoonpanossa. Jos korkein oikeus katsoo, että luovuttamiselle on olemassa este, pyyntöön ei voida suostua.

LUOVUTTAMINEN edellyttää tiettyjen vähimmäisedellytysten täyttymistä. Sellaisia ovat esimerkiksi epäillyn rikoksen vakavuusaste, kaksoisrangaistavuus ja tuomitun rangaistuksen pituus, oikeusministeriöstä kerrotaan. Kaksoisrangaistavuus tarkoittaa, että teko tai menettely on säädetty rangaistavaksi kummassakin valtiossa.

Laissa säädetään myös luovuttamisen esteistä. Lain mukaan ihmistä ei saa luovuttaa esimerkiksi sotilasrikoksena pidettävästä teosta. Jos teko kuitenkin samalla käsittää rikoksen, josta luovuttaminen muuten on sallittu, saa luovuttaminen tapahtua tästä rikoksesta.

Myöskään poliittisesta rikoksesta ei saa luovuttaa. Luovuttaminen on kuitenkin sallittu silloin, jos rikokseen sisältyy tai liittyy ei-poliittinen rikos, eikä tekoa kokonaisuudessaan voida pitää pääasialliselta luonteeltaan poliittisena rikoksena.

Tahallista surmaamista tai sen yritystä, joka ei ole tapahtunut avoimessa taistelussa, ei lain mukaan voi pitää poliittisena rikoksena.

LUOVUTTAMISPYYNTÖÖN ei voida suostua, jos ihmisen voidaan pelätä joutuvan henkeään tai vapauttaan uhkaavan tai muun vainon kohteeksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, poliittisen katsomuksensa tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa vuoksi.

Ihmistä ei voida luovuttaa myöskään silloin, jos se olisi inhimillisistä syistä kohtuutonta esimerkiksi iän tai terveydentilan vuoksi.

Petrovskin tapauksessa hänen avustajansa on arvioinut, että Petrovskin luovuttaminen Ukrainaan asettaisi hänet hengenvaaraan.

2020-LUVULLA korkein oikeus on lausunut EU:n ja Pohjoismaiden ulkopuolisten maiden osalta rikoksentekijän luovuttamista koskevassa asiassa kahdeksan kertaa, kerrotaan korkeimmasta oikeudesta STT:lle. Kahdessa tapauksessa luovutusta ei ole puollettu.

Tapaukset ovat koskeneet Turkkia, Moldovaa, Venäjää ja Kosovoa. Venäjää koskeva lausuntopyyntö on tullut vuonna 2020, KKO:n kansliapäällikkö Wilhelm Norrman kertoo.

STT kysyi oikeusministeriöstä, onko Suomi luovuttanut henkilöitä Ukrainaan vuoden 2014 jälkeen. Oikeusministeriöstä saatujen, vuodesta 2018 lähtevien tietojen mukaan Ukrainasta on tullut yksi luovuttamispyyntö vuonna 2018. Tuossa tapauksessa rikosnimikkeenä oli ajoneuvon laiton haltuunotto, ja luovuttaminen Ukrainaan tapahtui vuonna 2019.

Vanhempien tietojen saanti ei ollut nopealla aikataululla mahdollista.

Oikeusministeriö tai KKO eivät ottaneet kantaa siihen, kuinka yleistä luovuttaminen sotaa käyviin maihin on.

Kaisu Suopanki, Maiju Ylipiessa / STT