Husu: Turun joukkopuukotus ei ollut yllätys – ”Osa turvapaikanhakijoista jäänyt heitteelle”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon
Abdirahim Husu Husseinin elämäkerta sai nimekseen Minä Husu, suomalialainen (Minerva).

Suomeen vuoden 2015 syksyn jälkeen saapunut suuri maahantulijoiden joukko on jäänyt niin selvästi heitteelle, että Turun joukkopuukotus ei tullut yllätyksenä. Näin arvioi Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Abdirahim ”Husu” Hussein (sd.), joka itse saapui Suomen nuorukaisena 1990-luvulla Somaliasta.

– Meille maahanmuuttajataustaisille Turun tapahtumat eivät tulleet yllätyksenä. Voisi melkein sanoa, että se yllätti, että tämä tapahtui vasta nyt, Husu linjaa.

Hänen mukaansa osa hiljattain maahan tulleista on todella huonosti voivia ihmisiä, joiden tulisi olla laitoshoidossa.
– He ovat käveleviä pommeja. Nyt he eivät saa esimerkiksi lääkitystä. Tässä jää tekemättä ongelman ennaltaehkäisy, ja Suomihan on ollut ennaltaehkäisyn mallimaa.
Husseinin omalla kohdalla kotoutuminen Suomeen onnistui, vaikkakaan ei vailla törmäyksiä rasismiin ja ennakkoluuloihin.

– Kokonaisuutena sanon silti, että olen sydämestäni kiitollinen Suomelle siitä, että minä ja perheeni pääsimme tänne sotaa pakoon.

Husu on kirjannut taipaleensa tuoreeseen elämäkertaansa, jonka hän kirjoitti yhdessä Markku Hattulan kanssa.

Hän kuvaa identiteettiään uudissanalla suomalialainen.
– Olen etnisesti somali, mutta kansalaisuuteni ja ajatukseni ovat suomalaisia. Tunnen itseni osaksi sitä Suomea, jota on rakennettu sata vuotta

Vain harva on rasisti

Husu kertoo, että 1990-luvulla tummaihoisen piti Suomessa varoa, missä, kenen kanssa ja mihin aikaan liikkuu.

– Näin ei ole enää. Nykyisin rasismi on muuttunut enemmän verbaaliseksi, sanahelinäksi. Sosiaalinen media on antanut sille kanavan.

Husu sanoo, että 98 prosenttia suomalaisista ei ole rasisteja.

– He eivät näe minua erilaisena kuin muita: Mutta ne pari prosenttia huutavat sen verran kovaa, että se porukka vaikuttaa kokoaan isommalta.

Hussein ounastelee, että hän on onnistunut kääntämään kohtaamansa syrjinnän voimavaraksi.

– Jostain syystä se näyttäisi antaneen minulle päättäväisyyttä pyrkiä eteenpäin. En ole halunnut uhriutua.

Yksi eteenpäin pyrkimisen väylä on ollut radio. Husu juonsi yhdessä Ali Jahangirin kanssa Yleisradiossa Ali ja Husu -ohjelmaa.

– Katsoisin meidän Alin kansa todistaneen, että radio-ohjelmallakin pystyy yhä vaikuttamaan keskustelunaiheisiin ja yleiseen mielipiteeseen. Ei sosiaalinen media ole sitä muuttanut, Husu toteaa. Ohjelmalla oli jopa satatuhatta kuulijaa. Sen valtiksi arvioitiin, että Ali ja Husu eivät lähteneetkään puimaan teemojaan maahanmuuttajan näkökulmasta.

– Me halusimme osallistua keskusteluun suomalaisina, Suomen kansalaisina, emme maahanmuuttajina.

Yhdistykset tie kontakteihin

Joillakin muilla sektoreilla Husu on kuitenkin jättänyt puumerkkinsä nimenomaan maahanmuuttajana. Hän korostaa, että omien yhdistysten ja järjestöjen perustaminen on Suomeen saapuneille oiva keino rakentaa kontakteja.

– Ilman järjestöjä kuilu kontaktien luomiseen olisi vielä isompi. Suomihan on järjestöjen ja yhdistysten luvattu maa. Kun maahanmuuttajat perustavat vaikkapa oman yhdistyksen, on helpompi saada yhteys vastaaviin kantasuomalaisten yhdistyksiin.

Maahanmuuttajien Berde-yhdistyksen luotsaamisen lisäksi Husu lähti mukaan politiikkaan keskustan riveissä. Runsas vuosi sitten hän erosi puolueesta muun muassa koulutukseen ja kehitysapuun tehtyjen leikkausten vuoksi. Kunnallisvaaleissa hän pääsi läpi SDP:n edustajana.

 

Pertti Mattila, STT

 

 

 

 

”Nyt on otettu neuvoa-antava ja tadaa, keskusta vie kossun pörssiin” – Kansanedustaja syyttää puoluetta takinkäännöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Stefan Wallin (rp.) syytää keskustaa takinkäännöstä valtioyhtiö Altian myynnissä. Wallinin mukaan keskusta vastusti vuonna 2014 ”henkeen ja vereen” Altia-kauppaa.

– Nyt on otettu neuvoa antava ja, tadaa, asia on tullut uuteen valoon: Keskusta vie Kossun pörssiin ja valtion pyhästä strategisesta omistamisesta tuleekin kansanosake, Wallin kirjoittaa Twitterissä.

– Totta vieköön. Politiikka on mahdollisuuksien laji, hän päättää.

Keskustelua aiheesta

”Ikävä kyllä Ville mölisee” – Soini syyttää ”turhautunutta” Niinistöä somesoosista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) on menettänyt malttinsa kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) esittämään kritiikkiin, jonka mukaan Soini ei olisi tuonut esiin Suomen kantaa Turkin ja Syyrian tilanteeseen. Soini kutsuu Niinistön kannanottoja sosiaalisessa mediassa muun muassa räkyttämiseksi.

– Ikävä kyllä Ville mölisee, kun ei tiedä, ei välitä ottaa selvää tai ei tunne asioita tai ei ole paikalla, kun niistä puhutaan ja keskustellaan, ulkoministeri Soini kirjoittaa blogissaan.

Omasta mielestään Soini kokee ottaneensa Turkin ja Syyrin tilanteisiin kantaa voimakkaasti.

– Keskiviikkona 14.2.2018 olin sekä Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnassa että Suuressa valiokunnassa kuultavana. Kerroin selkeästi omat ja Suomen kannat Turkin ja Syyrian järkyttävin tilanteisiin. Kerroin ne myös julki EU: n ulkoministerien Gymnich- kokouksessa.

”Iloa ja valoa Villelle.”

– En tiedä, eikö Villeä kiinnosta kyseisten valiokuntien jäsenyys vai mistä johtuu, ettei entinen puolueensa puheenjohtaja välitä olla tiedon lähteillä. Sen sijaan Ville puhuu Korean vierailustani tosiasiat unohtaen. Ville vippailee, kun ei jaksa tai viitsi perehtyä, Soini lataa.

Hän suosittelee Niinistölle vierailua Koreoiden rajalla, joka on Soinin mukaan maailman suurin jännitelinja.

– Se on vakava paikka, jota ei kannata somesoosilla aliarvioida.

– Ville. Olet selvästi turhautunut, kun luovuit puheenjohtajuudestasi puolueenne typerien sääntöjen pakottamana. Pyrit Palloliiton puheenjohtajaksi. Et hävinnyt huonolle miehelle.

– Kokoa itsesi ja mene myönteisyyden kautta. Katkeruus ei kauaksi kanna. Siitä tulee huono olo. Eli iloa ja valoa Villelle, Soini toivottaa.

Ville Niinistö kommentoi Twitterissä Soinin ottaneen kantaa Syyrian ja Turkin tilanteisiin vain suljettujen ovien takana. Hän pitää kirjoitusta tyyppiesimerkkinä arvostelemastaan toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Yli 400 000 tulot alle minimibudjetin – Tutkija: Hyvinvointivaltio-Suomen ruokatrendi on nälkä

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Yli 400 000:n suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen, kirjoittaa köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo leipäjonoja ja köyhyyttä käsittelevässä kirjoituksessaan Ilta-Sanomissa.

–  Toisin sanoen heidän tulonsa alittavat minimibudjetin, joka katsotaan kohtuulliseksi tässä yhteiskunnassa, Ohisalo kirjoittaa.

Kirjoitus liittyy käynnissä olevaan Yhteisvastuu-keräykseen, jonka teemana on tänä vuonna ironinen #ruokatrendit2018. Ohisalon mukaan yksi valitettava ruokatrendi on hyvinvointivaltio-Suomessakin nälkä.

– Siinä missä ympäröivä kulutusyhteiskunta on täynnä jatkuvaa erottautumista elämäntapa- ja tavarahankinnoilla, esimerkiksi leipäjonossa ei ole sijaa yksilöllisille valinnoille – ruoanjakelusta otetaan mukaan se, mitä on tarjolla.

Ohisalo kertoo myös oman perheensä saaneen 1990-luvun laman aikana apua kunnan sosiaalitoimesta ja kirkon diakoniatyöstä.

”Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.”

– Opiskeluaikoina menot ylittivät tulot ja välillä laskettiin senttejä. Läheisiäni on joutunut leipäjonoon. Olen kiitollinen siitä avusta ja niistä mahdollisuuksista, joita hyvinvointivaltio on minulle ja perheelleni suonut.

Leipäjonoja tutkineena Ohisalo toivoo, että tutkimustietoa hyödynnettäisiin paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

– Ei ole kerta eikä ensimmäinen, kun leipäjonoista puhuessani olen tuntenut puhuvani monelle hyvin kaukaisesta teemasta. Sosiaalinen etäisyys on totta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Etäisyys ei kapene millään muulla kuin tutustumalla erilaisiin elämäntilanteisiin ja ihmisiin, joiden taustat eroavat omista.

– Tämän etäisyyden kaventaminen on avain suomalaisen hyvinvointivaltion yhtenäisyydelle. Sitä etäisyyttä pienennetään hiekkalaatikoilta ja kouluista lähtien, joissa eri tulo- ja koulutustasojen vanhempien lapset kohtaavat, Ohisalo kirjoittaa.

Erkki Tuomioja: ”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi aiemmin viikolla monien hämmästykseksi, että voisi harkita opettajien aseistamista uusien kouluampumisten ehkäisemiseksi.

Trump toi idean esille tavatessaan Marjory Stoneman Douglas -koulun oppilaita ja kouluampumisen uhrien omaisia Valkoisessa talossa. 17 ihmistä kuoli viime viikolla kouluampumisessa oppilaitoksessa. Teosta epäillään 19-vuotiasta koulun entistä oppilasta.

Trumpin mukaan osa opettajista voitaisiin kouluttaa käyttämään aseita pelotteeksi mahdollisille kouluampujille. Trumpin mukaan ase annettaisiin vain niille, jotka ovat ”hyvin päteviä aseiden käsittelyssä”.

– Minulla on niin monia ideoita, muilla on monia ideoita, ja me valitsemme tärkeimmät ideat ja teemme työtä toteuttaaksemme ne. Se ei jää puheeksi. On kestänyt liian kauan, Trump muun muassa sanoi.

SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Trumpin puheita käsittämättöminä.

”Pystyykö kukaan esittämään kauhistuttavampaa vastausta kouluampumisiin kuin Trumpin esitys opettajien aseistamisesta?”

Tuomioja esittää kysymyksensä sunnuntaina Facebook-tilillään.

IS: ”Arhinmäkien” vetämistä lupaillut urheiluministeri vaihtoi kansanterveyteen – ”Se on tärkeää”

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Etelä-Korean Pyeongchangissa hiihtoa seuraava urheiluministeri Sampo Terho ei avaa Ilta-Sanomille miten hänen lauantaina lupaamansa ”arhinmäkien vetäiseminen” eteni.

– Todetaan vaikka niin, että sen (kestävyysmatkan) lopullinen tulos jääköön arvoitukseksi. Hauskaa oli, Terho sanoi Ilta-Sanomille.

Terho sanoi eilen ”vetäisevänsä arhinmäet” mikäli Iivo Niskanen voittaa 50 kilometrin olympiakultaa. Ilmaisu viittaa entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) käyttäytymiseen Sotshin olympialaisten Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa.

”Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan.”

Niskasen kultamitalia juhlistaneen ravintolaillan jälkeen Terho seuraa Krista Pärmäkosken ja muiden suomalaishiihtäjien menestystä 30 kilometrin kilpailussa. Hänellä oli mielessään päällimmäisenä kansanterveys.

– Uskon Iivon ja Kristan menestyksen kannustavan nuoria liikkumaan. Se on kansanterveydellisesti tärkeää. Huippu-urheilu ja harrasteliikunta eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Esikuvat saavat nuoria liikkumaan ja näin ollen kansanterveysliikunta kasvattaa tulevaisuuden tähtiä, Terho sanoi.