– Kunnianhimon tasoa nostettaessa on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä, jotta kansalaisten tuki ilmastotoimille vahvistuu.

SAK:n hallitus linjaa, että Suomen täytyy olla hiilineutraali ennen vuotta 2050.

– Suomen ja EU:n tulee tavoitella vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä nykyisestä 40 prosentista 55 prosenttiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa tiedotteessa.

– Ilmastopolitiikan kunnianhimon nosto edellyttää reiluutta ja työntekijän turvaa. Se ei saa johtaa tuloerojen kasvuun ja sen tekemiseen on otettava mukaan myös työntekijät.

Elorannan mukaan tiekartan avulla olisi mahdollista arvioida ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutuksia teknologisiaan, verotukseeen ja työllisyyteen.

– Mahdollisten negatiivisten vaikutusten välttämiseksi pitää lisätä muun muassa uudelleen-, täydennys- ja muuntokoulutusta. Vain huomioimalla työllisyys- ja tulonjakovaikutukset sekä uudet osaamistarpeet hyvissä ajoin etukäteen voidaan varmistaa, että kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on jatkossakin ihmisten laaja tuki.

SAK:n ilmastotavoitteissa pääasiallinen kasvihuonekaasujen vähentämiskeino on edelleenkin toimiva ja tehokas päästökauppa. Lisäksi kasvihuonekaasuja voidaan vähentää EU-tasolla sitovin energiatehokkuustoimin sekä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman lisääntyvällä käytöllä.

SAK muistuttaa, että ei ole varmaa, saadaanko hiilelle lähiaikoina globaali hinta. Se esittääkin, että Suomen täytyy tavoitella EU:lle hiilitulleja, joilla voidaan kannustaa kansainvälistä yhteisöä saavuttamaan ilmastosopimuksen tavoitteet.

– Hiilitullien tarkoitus on myös ehkäistä hiilivuotoa. Hiilitullit tulisi kohdistaa rajattuun joukkoon energiaintensiivisiä tuotteita eli niin sanotuille hiilivuotoaloille. Hiilitullit eivät koskisi maita, joilla on käytössään uskottava päästöjenhinnoittelujärjestelmä, joten kyseessä ei olisi myöskään kansainvälisen kaupan este, Eloranta korostaa.