Roomassa allekirjoitettiin 60 vuotta sitten sopimukset, joilla Euroopan talousyhteisö perustettiin. Eurooppa oli ollut pitkään sodan kierteessä ja taloudellisen yhteistyön toivottiin olevan keino sen katkaisemiseksi.

EU-päämiehet kilistelevät lauantaina prosecco-lasejaan ja muistelevat menneitä, mutta virallisia keskusteluita ei ole tarkoitus käydä.

Roomassa allekirjoitetaan julistus, jonka sisällöstä on neuvoteltu jo ennen juhlaa. 27 EU-maata ovat käyneet keskustelua unionin tulevaisuudesta viime kesästä eli brittien kansanäänestyksestä lähtien.

Yhtenäisyyttä on viime päivinä nakertanut se, että Puola ja Kreikka ovat esittäneet varaumiaan jo valmiiksi riisuttuun tekstiin.

Samaan aikaan kun päämiehet tapaavat Conservatorin palatsissa, kokoontuvat EU-mieliset kansalaisjärjestöt ja poliittiset ryhmät lähettyvillä omaan juhlaansa.

Rooman keskustaan odotetaan järjestäjien mukaan jopa 10 000 ihmistä, jotka marssivat Rooman historiallisessa keskustassa.

– Haluamme tuoda yhteen kaikki sellaiset tahot, jotka tukevat demokraattista, avointa ja reilua EU:ta, European movement -verkoston johtaja Petros Fassoulas kertoi perjantaina Roomassa.

Euroopan vihreiden toisen puheenjohtajan Monica Frassonin mielestä 60-vuotispäivä on EU:lle iso juhla, kaikista unionin vioista huolimatta.

EU-myönteisten marssijoiden joukkoon mahtuu federalistia ja maltillisempaa kulkijaa. Frassonin mukaan yhteisenä viestinä on, että EU on yhä tärkeä ja sitä pitää kehittää.

– Isoin haaste on vakuuttaa ihmiset siitä, että EU:n purkaminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan sen toimintaa voidaan myös parantaa.

Euroopan marssilla halutaan järjestäjien mukaan muistuttaa, että EU:n tulevaisuutta ei määritellä vain suljettujen ovien takana. Tarkoituksena on vedota sen puolesta, että maat pysyisivät yhdessä eivätkä sortuisi ajamaan vain omaa etuaan.

EU-johtajat kokoontuvat lauantaina samassa salissa, jossa Rooman-sopimukset allekirjoitettiin vuonna 1957. Tuolloin mukana olivat EU:n perustajamaat Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat.

Nyt annetavassa julistuksessa listataan, mitä Euroopan unioni on saanut aikaan, mitä ongelmia sillä on ja mitä pitäisi tehdä.

Tulevaisuuden visio kuului luonnosten mukaan: Maat menevät yhdessä eteenpäin, mutta joskus on tarpeen hyväksyä myös eteneminen eri tahtiin.

Eritahtisuuden hyväksyminen on julistuksen isoin uusi asia. Tähän asti maat ovat pitäneet tiukasti kiinni siitä, että pysyäkseen yhtenäisenä kaikkien on sitouduttava samoihin uudistuksiin.

Ristiriidat jäsenvaltioiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että unioni on menossa eteenpäin nopeimpien johdolla. Tämä tehdään muuttamatta perussopimuksia ja siten, että kaikilla jäsenmailla pysyy mahdollisuus osallistua uudistuksiin myöhemmin.

Suomen toiveesta julistukseen tehtiin kirjaus yhteisten sääntöjen noudattamisesta. Kirjauksen mukaan EU:sta tulee entistä vahvempi yhtenäisyyden, solidaarisuuden ja sääntöjen noudattamisen avulla.