Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kataiselta uusi näkökulma EU:n eritahtisuus-keskusteluun: Aktiivisille maille enemmän rahaa budjetista – “Ihan looginen ajatus”

Rooman Julistuksen on tarkoitus vahvistaa 27 EU-maan yhteiset tavoitteet Brexitin jälkeen ja pohjustaa unionin tulevaisuuskeskustelua. Jäsenmaiden päämiehet antavat julistuksen EU:n perustan luoneiden Rooman sopimusten 60-vuotispäivänä 25.3. Roomassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on painottanut EU:n yhtenäisyyttä, mutta suhtautuu positiivisesti myös siihen, että joissakin asioissa EU:n kehitys olisi eritahtista.

Eilen eduskunnan suuressa valiokunnassa Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen viikonloppuna annettavan julistusluonnoksen kirjauksiin. Ne toteavat mahdollisuuden eritahtiseen etenemiseen tarvittaessa, kuitenkin samaan suuntaan ja niin että kaikki voivat liittyä yhteistyöhön myöhemmin.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo Demokraatille, ettei eritahtisuutta kannata hirveästi mystifioida.

– EU:ssa on nyt jo eritahtisuutta, on euromaat, sitten on Schengen-maat ja ne jotka eivät vielä kuulu Schengeniin. Uskoisin, että jatkossa eritahtisuus tulee keskittymään ehkä EMUn (Euroopan talous- ja rahaliitto) kehittämisen ympärille ja jossakin määrin ehkä puolustusulottuvuuden kehittämisen ympärille. Kaikki maat eivät ole yhtä kiinnostuneita puolustusulottuvuudesta.

“Luodaan uusi EU.”

Kataisen mukaan näköpiirissä ei ole yhtään sellaista EU-asiaa, jossa Suomen ei pitäisi olla ehdottomasti mukana ja aktiivisesti rakentamassa.

Lisää aiheesta

– Tämänhetkinen tilanne EU:ssa on se, että EU-28 loppuu ja sen perustalle luodaan uusi EU. Uuden EU:n luovat käytännössä jäsenmaat. Se on johtanut sellaiseen tilanteeseen, että vaikutusvaltaa on tarjolla niille, jotka sitä haluavat käyttää, Katainen muistuttaa.

EU:ssa on nyt 28 maata, mutta Britannian lähdön jälkeen vain 27.

Esimerkiksi SDP:stä on kritisoitu hallituksen EU-politiikkaa epäaktiivisuudesta.

Katainen sanoo, ettei halua lähteä arvioimaan hallituksen tai opposition menestystä asiassa.

– Sen sanon, että nyt ei kannata odottaa pohjapapereita vaan niitä pitää olla kirjoittamassa, esimerkiksi puolustusulottuvuuden syventämisestä, EMUn toiminnan kehittämisestä ja vaikkapa kauppapolitiikan roolista sekä EU:n roolista globalisaation hallinnassa. Sen sijaan, että kommentoi tehtyjä esityksiä, niitä esityksiä pitäisi olla kirjoittamassa, Katainen painottaa.

Kortensa kekoon kantavat palkittaisiin.

Katainen kertoo, että tällä hetkellä käydään myös keskustelua, jonka mukaan maat, jotka tekevät EU:ssa jatkossa enemmän yhdessä, voisivat olla oikeutettuja käyttämään myös EU:n budjettia enemmän.

Eritahtisuutella olisi siis myös kuvatunkaltainen budjettiulottuvuus.

Tällaisilla aktiivisesti yhdessä toimivilla mailla olisi Kataisen mukaan budjetin käytölle enemmän tarvettakin.

Tuetteko tällaista ajatusta?

– Minusta se on ihan looginen ajatus. Pitää alkuun miettiä, mitä se voisi tarkoittaa, mutta vaikkapa puolustuksen osalla se voisi tulla kyseeseen. Ne, jotka haluavat rakentaa yhdessä turvallisempaa Eurooppaa, voisivat sitten hyötyä myös EU:n budjetista.

Kataisen mukaan tällaista keskustelua käydään, mutta ei vielä ihan täydellä teholla. Asia on kuitenkin nousemassa nykyistä isommin esiin. Katainen toteaa, että keskustelua kannattaa käydä, oli lopputulos mikä hyvänsä.

Hän katsoo, että aktiivisuuden huomioiminen budjetissa, ajaisi myös EU:n yhtenäisyyden asiaa.

– Moni voisi ajatella niin, että ne jotka kantavat kortensa yhteiseen kekoon, ovat myös oikeutettuja saamaan sitä kautta enemmän. Minä haluan pitää myös oman mielen auki monessa suhteessa, mutta tätä keskustelua kannattaa minusta käydä ja rakennella erilaisia malleja.

“Minä kerron vain oman näkemykseni.”

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hätkäytti hiljattain Bild am Sonntag -lehdessä antaen ymmärtää, että Britannian kanssa neuvotellaan niin kova EU-sopimus, että muut maat eivät uskalla enää lähteä EU:sta pois. Tätä ymmärrettiin niin, että kyse olisi eräänlaisesta Britannian rankaisemisesta. Lausuntoa ei luettu saarivaltiossa kovin suopeasti.

– Minusta kaikki nämä tunteelliset kommentit kannattaisi jättää pois. Britannian eroneuvottelu on erittäin vaikea joka tapauksessa, Jyrki Katainen sanoo.

Onko tuo Juncker-kritiikkiä?

– Minä kerron vain oman näkemykseni, että pitää myös retoriikassa välttää se, että annettaisiin ymmärtää, että Britanniaa millään tavalla rangaistaan.

Eli ette puolla tätä Junckerin retoriikkaa?

– Minä en halua kommentoida Junckeria nyt millään tavalla, vaan kun meillä ei ole tarkoituksena rangaista Britanniaa, vaan päästää heidät irti ja sopia sitten uusi järjestely. Sillä on seuraamuksensa erityisesti Britannialle ja jossakin määrin myös EU:lle, mutta rankaisusta ei ole kysymys eikä semmoisesta kannata edes puhua, Katainen toteaa.

Päättyykö Brexit-prosessi Britannian eroon?

– Kyllä minä uskon, että se päättyy.

Mitä tapahtuu Euroopalle, jos Ranskassa Marine Le Pen voittaa presidentinvaalit?

– Se on todella huolestuttavaa. Le Pen on luvannut äänestäjille, että hän johdattaa Ranskan ulos eurosta ja EU:sta.

Onko se EU:n loppu?

– Sitä en osaa varmaksi sanoa, mutta kyllä se ainakin horjuttaa perusteita.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE