Teatteri ja Tanssi
24.8.2022 14:03 ・ Päivitetty: 24.8.2022 14:50
Tanssiarvio: Somnole on liikkeeltään ja ääniratkaisultaan vaikuttavan läsnäoleva sooloteos
Elokuun alussa kuuluisan saksalaisen Wuppertalin tanssiteatterin johtajana aloittaneelta ranskalaissyntyiseltä koreografilta ja tanssijalta Boris Charmatzilta nähdään Helsingin Juhlaviikoilla kaksi hyvin erilaista työtä, ryhmäteos 10 000 Gestures sekä sooloteos Somnole.
Charmatz kertoo Tanssin talon Pannuhallissa esitetyn soolon syntyneen pandemiaeristyksen aikana, joten väkisinkin teoksesta etsii sen kaikuja. On siinä niitäkin, tai ainakin niin voi tulkita, mutta on siinä myös paljon muuta.
Helsingin Juhlaviikot, Tanssin talo
Somnole
Koreografia, musiikki ja tanssi Boris Charmatz – Valot Yves Godin – Puvustus Marion Regnier
Ensinnäkin esitys on fyysisesti äärimmäisen rankka, koska liikkeen lisäksi Chramatz tuottaa viheltämällä myös teoksen musiikin. Ja aikamoisen huikea viheltäjä hän onkin! Välillä on jopa vaikea määritellä, onko katsomassa liikkeellä höystettyä vihellyskonserttia vai päinvastoin.
Toisaalta sillä ei ole mitään väliä. Hyvin minimalistisesti ja mietiskelevästi alkava esitys kasvaa tunnin aikana uskomattomaksi liikkeelliseksi ja äänelliseksi kokonaisuudeksi, jonka sisällössä ja liikemateriaalissa on lähes kaikkea, mitä voi kuvitella.
SOMNOLE TODELLA liikkuu sisällöllisesti unen ja valveen rajalla ja siirtyy aiheesta toiseen unen logiikalla. Mukana on herkkää tunnetta ja muistoja, kuten vaikkapa silloin, kun Charmatz tanssittaa hetken yleisöstä pyytämäänsä naista viheltämänsä Kuolleiden lehtien tahdissa.
Myös monia muita tuttuja kappaleita kuullaan Ennio Morriconesta Vivaldiin, mutta myös ilman melodiaa olevaa tai luonnon ääniin liittyvää vihellystä. Välillä äänimaailma syntyy huilumaisesti käsiin puhaltamalla tai pelkkänä kehon, käsien ja jalkojen tuottamana rytminä.
Tunnelmat vaihtuvat välillä nopeastikin lähes painajaismaisista mielenosoitus- ja pakokohtauksista jopa huumoriin. Vai mitä sanotte viheltämisestä päällä seisonnassa jalkaterien ja varpaiden hoitaessa ”tanssimisen”.
Somnole on täynnä ällistyttävää vihellysakrobatiaa sekä monipuolista ja monesta lajista lähtöisin olevaa välillä hyvinkin fyysistä liikettä. Silti kaikkein eniten vaikutuin Charmatzin läsnäolosta. Näin paljasta, avointa ja teeskentelemätöntä esitystä en muista ennen nähneeni. Eikä silti hetkeäkään ollut minkäänlaista tirkistelyn tunnetta. Charmatz onnistui soolossaan yhtä aikaa sekä hallitsemaan tilanteen että olemaan täysillä omana itsenään läsnä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
