Politiikka
30.3.2016 11:33 ・ Päivitetty: 30.3.2016 11:33
“83 000 ihmistä tarvitsee teidän apuanne” – nollasopimus tekee elämän vaikeaksi
Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi keräsi allekirjoituksia yli 61 000 ja se etenee ajallaan eduskunnan käsiteltäväksi. Ensimmäinen askel mahdolliseen lainmuutokseen otettiin keskiviikkona, kun eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti julkisen kuulemisen aloitteesta.
Nollatuntisopimuksessa työntekijälle ei ole määritelty mitään vähimmäistyöaikaa. Aloitteentekijä Mika Kolehmainen korosti, ettei kansalaisaloite kieltäisi kokonaan alle 18 viikkotyötuntien teettämistä – kuten usein virheellisesti väitetään.
Vähäisemmät työtunnit olisivat mahdollisia perustelluista syistä kuten opiskelun, lastenhoidon tai osittaisen vanhuuseläkkeen takia ja työntekijän omalla suostumuksella.
Nollatuntisopimuksilla työskenteleviä on nyt noin 83 000 ja määrä lisääntyy koko ajan. Yli puolet heistä on naisia, pääosin nuoria. 32 000 heistä tekee käytännössä täyttä työpäivää.
– Tämä ei ole joustoa vaan hyväksikäyttöä. 83 000 ihmistä tarvitsee teidän apuanne. Teillä on mahdollisuus vetää joku raja, Kolehmainen vetosi kansanedustajiin.
Hän muistutti, että elämää on vaikea suunnitella epävarmojen työtuntien varassa.
– Eräs vartija kertoi, että puhelin on koko ajan kädessä eikä nukkumaankaan uskalla käydä. Jos et lähde töihin saman tien, tulee varoitus.
Lisää aiheesta
Omien oikeuksien puolustaminenkin on nollatuntisopimuksella elävälle vaikeaa.
– Eräs työntekijä huomasi, että tilissä oli virhe. Työnantaja myönsi näin käyneen ja asia korjattiin. Sen jälkeen työntekijä ei saanut enää yhtään tuntia tältä työnantajalta, Kolehmainen kertoi esimerkin.
Päälakimies Timo Koskinen palkansaajakeskusjärjestö SAK:sta jakoi Kolehmaisen huolet. Hän ihmetteli sitä, että kolmannes tekee vakituisessa työsuhteessa nollatyötä.
– Mitä intressiä haetaan tällaisella työnantajapolitiikalla?
Hänen mukaansa työnantajat kiertävät nollatuntisopimuksilla esimerkiksi koeaikaa, sairauslomaa, työkyvyttömyyttä ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä. Työttömyysturva on olematon:
– Työntekijää rangaistaan karenssilla, jos hän irtisanoo työsopimuksensa sen takia, ettei työtä olekaan. Mutta jos työnantaja pudottaa työtunnit nollaan, siitä ei seuraa mitään. Näitä esimerkkejä tulee viikottain.
Koskinen pitää tärkeänä korjata räikeimmät epäkohdat.
– Hallitus esittää työntekijän asemaan useita heikennyksiä. Eikö olisi oikeudenmukaista niiden vastapainoksi tehdä myös parannuksia, hän kysyi.
Eivät he ole sellaisia ilkimyksiä. Kukaan ei halua kurmuuttaa työntekijöitä.
Työnantajapuolelta ei kansalaisaloitteelle ymmärrystä löytynyt.
– Se heikentäisi merkittävästi työllisyyttä. Siksi emme voi kannattaa aloitetta ollenkaan, asiantuntija Katja Leppänen Elinkeinoelämän keskusliitosta toi EK:n ja yrittäjien yhteiset terveiset.
Hän oli huolissaan erityisesti siitä, että aloite rajoittaisi osa-aikatyön tekemistä. Leppänen kiisti myös sen, että työnantajat pelaisivat nollatyösopimuksilla.
– Eivät he ole sellaisia ilkimyksiä. Kukaan ei halua kurmuuttaa työntekijöitä.
Leppäsen mukaan lainsäädäntö turvaa jo nyt nollatyösopimuksilla työskentelevien etuja. Hän lisäisi valvontaa, jos epäkohtia ilmenee.
Suomen yrittäjät teki kyselyn pk-yrittäjille, mitä tapahtuisi, jos nollatuntisopimukset kiellettäisiin.
– Aloitteen hyväksyminen johtaisi siihen, että vain kahdeksan prosenttia saisi jatkaa työssään, Leppänen totesi.
Työ- ja elinkeinoministeriössäkään ei aloitetta niellä sellaisenaan. Vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner pelkäsi työmarkkinoiden jäykistyvän. Hän piti tärkeänä, että työnantajan mahdollisuus palkata osa-aikaisia turvataan.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemiset jatkuvat ensi syksyyn asti.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.