Kaksipäiväinen lakko järjestetään 31. tammikuuta ja 1. helmikuuta kaikilla julkisen ja yksityisen palvelun työpaikoilla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Sillä vastustetaan hallituksen työelämäheikennyksiä.

Superin ja JHL:n poliittinen lakko koskee kaikkia työvuoroja, jotka alkavat keskiviikon 31. tammikuun kello 5.59 ja torstain 1. helmikuuta kello 20.59 välisenä aikana. Lakko kestää päättyvän työvuoron loppuun. Tehyn lakko on tarkkarajainen: se alkaa keskiviikkona kello 6 ja päättyy torstaina kello 21, jonka jälkeen työt jatkuvat.

Super kertoo, että sen poliittinen lakko ei koske viranhaltijoita, muita rajauksia ei ole. Myös JHL korjaa aiempaa tiedotettaan, jonka mukaan lakon ulkopuolelle olisi rajattu kotona tehtävä perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito, ryhmäperhepäiväkodit sekä yksityinen perhepäivähoito. Rajauksia ei liiton mukaan ole.

MYÖS JHL:N va. puheenjohtaja Håkan Ekström muistuttaa varhaiskasvatusalan vaikeasta työvoimapulasta, jota hallituksen suunnitelmat vaikeuttaisivat entisestään.

– Ymmärrän, että lakko on tiukka paikka lapsiperheille. Toivottavasti myös hallitus huomaa vihdoin, että suomalaisten arki ei pyöri ilman lastenhoitajia ja muita varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Hallitus ajaa Suomeen palkkamallia, joka jättäisi päiväkotien työntekijät palkkakuoppaan. Sopii kysyä, millaisissa ongelmissa olemme, jos varhaiskasvatukseen ei jatkossa saada pätevää työvoimaa, hän toteaa tiedotteessa.

TYÖMINISTERI Arto Satosen (kok.) johdolla on käyty neuvotteluja yhteisestä työmarkkinamallista. Paavolan mukaan neuvotteluista on puuttunut todellinen yhteinen tahtotila ja niitä on käyty ”veitsi kurkulla”.

– Lakiin säädettävä vientimalli rajoittaisi aivan liikaa työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta, lisäisi työrauhahäiriöitä ja pahentaisi työvoimapulaa monella yhteiskunnan toimivuuden ja lakisääteisten palveluiden kannalta hyvin keskeisellä toimialalla.

Lisäksi lakiin säädetty malli vaarantaisi Paavolan mukaan naisvaltaisten alojen sekä julkisen sektorin palkkakehityksen sekä palkkatasa-arvon toteutumisen.

– Koulutetun henkilöstön saatavuus ajautuisi entistä syvempiin ongelmiin. Hallituksen esitys väheksyy ja aliarvioi kansalaisille välttämättömien peruspalveluiden ja niitä tuottavien työntekijöiden roolia ja merkitystä yhteiskunnassa.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen katsoo, että vientivetoinen palkkamalli ja sovittelijan toiminnan rajoitus kirjattuna lakiin jättäisi hoitajat ikuiseen palkkakuoppaan.

- Meille ei kerta kaikkiaan käy, että miesvaltaiset vientialat sanelevat jatkossa hoitajien palkankorotusten tason ja palkkatasa-arvon tavoite haudataan, hän toteaa tiedotteessa.

AMMATTILIITTO JHL on järjestänyt poliittisia lakkoja syksystä 2023 alkaen, ja lakot ovat laajentuneet vaiheittain. Liitto on edelleen Ekströmin mukaan valmis jatkotoimiin, jos hallitukselta ei ryhdy neuvotteluihin työmarkkinauudistuksista.

– Tärkein tehtävämme on huolehtia siitä, että jäsentemme työehdot ja työolot pysyvät kunnossa myös jatkossa. Hallituksen suunnitelmat uhkaavat sekoittaa Suomen työmarkkinat pahemman kerran. Ammattiliittona meidän on toimittava, ja tällä kertaa se tarkoittaa järeitäkin lakkotoimia.

Keskusjärjestöt STTK ja SAK järjestävät työelämäheikennyksiä vastustavan suurmielenosoituksen Helsingissä torstaina 1. helmikuuta. Super osallistuu tapahtumaan ja kehottaa kaikkia kansalaisia, jotka pitävät työntekijöiden oikeuksia tärkeinä, osallistumaan mielenosoitukseen.

Uutista päivitetty JHL:llä klo 9.34. Tehyn lakon alkamis- ja päättymisaikaa täsmennetty klo 10.12 ja klo 10.23, täydennetty Tehyn Millariikka Rytkösen kommenteilla klo 10.26. Uutista korjattu klo 13.36: Superin lakko ei koske viranhaltijoita, mutta muita rajauksia ei ole kuten liiton edellisessä tiedotteessa virheellisesti todettiin.