– Joissakin hallituspuolueissa rauhanliikkeen valtionrahoitusta on vaadittu lakkautettavaksi jo aiemminkin, järjestön pääsihteeri Jarmo Pykälä kertoo Demokraatille.

Päätöksestä kerrottiin tänään järjestöille epävirallisessa tilaisuudessa.

– Tämä on osa sitä oikeistolaista politiikkaa, mikä Suomessakin on vallalla tällä hetkellä, Pykälä toteaa.

– Pidämme jonkin verran omituisena sitä, että kun Euroopassa ja Lähi-idässä riehuu sota ja Suomen talous on heikoissa kantimissa, hallituksella on aikaa mikromanageerata tällaisia yksittäisiä valtionavustuksia, Sadankomitean pääsihteeri ihmettelee.

TUET OVAT olleet oikeusministeriön hallinnoitavina. Yksikön päällikkö Corinna Tammenmaa kertoo STT:lle, että tukien lakkautus on osa valtiontalouden säästöjä. Kaikkiaan oikeusministeriön avustuksista säästetään 3,5 miljoonaa euroa, mutta leikkausten tarkasta kohdentumisesta ei ole vielä päätöksiä, Tammenmaa sanoo.

Pykälä näkee päätöksen ideologisena, koska hallituksella olisi ollut muitakin vaihtoehtoja kuin hakea säästöjä pienistä puroista. Hän mainitsee esimerkiksi yritystukiin tai listaamattomien yritysten osinkoverotukseen puuttumisen, joilla olisi saatu merkittäviä säästöjä.

Leikkauspolitiikan ideologisesta motiivista kertoo hänen mukaansa myös se, että ensimmäisenä hallitus lakkautti viime vuonna Suomi-Venäjä-seuran avustukset.

– Se on ainoa taho, jolla on Suomesta hyvät yhteydet venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan. Kaikki me tiedämme, että Ukrainan sota päättyy vain, että Venäjällä tapahtuu muutos. Jos me lopetamme venäläisen kansalaisyhteiskunnan tukemisen tässä tavoitteessa, jäljelle jäävät vain mitaristiset keinot.

SUOMALAINEN rauhanliike on pyritty kitkemään kokonaan pois maailmankartalta aiemminkin, edellisen kerran asialla oli Venäjän tsaari vuonna 1907.

– Olemme selvinneet kahdesta maailmansodasta. Emme me varmaan rauhanliikkeenä kuolla, mutta se, ettei ole valtiollista rauhantyötä, tulee vaikeuttamaan merkittävästi Suomen ulkopoliittista toimintaa, pääsihteeri arvioi.

Presidentti Alexander Stubb on pyrkinyt rakentamaan Suomesta rauhantyön suurvaltaa, Pykälä muistuttaa. Stubb toimi aiemmin presidentti Martti Ahtisaaren perustaman rauhanvälitysjärjestö CMI:n hallituksen puheenjohtajana ja puhui rauhantyön merkityksestä myös vaalikampanjansa aikana.

– Tämän Suomen ulkopolitiikan kärkihankkeen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa, kun rauhanjärjestöille ei anneta mahdollisuutta kasvattaa suomalaisen rauhantyön osaajia. Ja kyllä tämä tulee vaikuttamaan myös Suomen kansainväliseen maineeseen, Pykälä arvioi.

Sadankomitealla on ollut jo viime vuodesta strategiatyö käynnissä, miten rakentaa ja vahvistaa toimintaa toiselta ja hallituksen päätös vauhdittaa tätä keskustelua.

– Uskon, että sadankomitealaisuus on ennen kaikkea aate, ei sitä voi kitkeä pois. Eivät ihmiset ihan helpolla vaikene, Pykälä pohtii.

Mistä rahat kaivataan toiminnan pyörittämiseen? Sadankomitean rahoituksesta suurin osa eli noin 40-50 prosenttia on tullut valtion yleisavustuksista. Noin 40 prosenttia toiminna on rahoitettu projektiavustuksilla. Oma varainhankinta eli jäsenmaksut, lahjoitukset ja yhteisteistyökumppanuudet ovat kattaneet noin 20 prosenttia toiminnasta.

HALLITUKSEN kansalaisjärjestöstrategian ajatuksena on, että järjestöt hankkivat varansa yhä enemmän omatoimisesti.

– Ovatko kansalaiset valmiit antamaan järjestöille rahaa omasta lompakostaan? Strategian keskeinen idea on, että yritykset rahoittaisivat järjestötoimintaa. Onko tästä keskusteltu Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja yritysten kanssa vai onko tämä vain hallituksen oma idea? Miten yritykset jatkossa aikovat pistää oman panoksensa yhteiskunnan pitämiseen kasassa, Pykälä kysyy. Se on vielä hämärän peitossa.

Sadankomitean saama summa valtionosuuksista on tänä vuonna noin 50 000 euroa, kun viime vuonna se oli vielä 124 000 euroa. Lisäksi järjestö sai viime vuonna ulkoministeriöstä 20 000 euroa, joka leikkautui nyt pois.

– Kun jokainen ministeriö leikkaa omasta potistaan, millään järjestöllä ei ole mahdollisuutta varautua ja hallita muutosta, kun kaikki joutuu tekemään hyvin lyhyellä aikavälillä. Tämä on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Jos sovittaisiin vaikka kaksivuotisista avustuksista ja raha vähenee jollakin järkevällä aikavälillä, kyllä kaikki pystyvät sopeutumaan muutokseen. Mutta tässä tilanteessa se ei ole mitenkään mahdollist, Pykälä huomauttaa.

SADANKOMITEAN ydintyötä on kouluttaa nuoria rauhantyöhön. Järjestö perusti vuoden alussa Rauhanlähettiläsakatemian, joka tarjoaa koulutusta rauhan ylläpitämisestä ja rakentamisesta Suomessa sekä maailmalla.

Koulutukset kannustavat nuoria ja nuoria aikuisia toimimaan aktiivisesti rauhan tekijöinä ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä sekä tukevat alalla jo toimivia tarjoamalla jatkuvaa oppimista.

Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Työväen akatemia ja Työväen sivistysliitto kuten myös valtion Kriisinhallintakeskus. Pykälä huomauttaa, että keskus tarvitsee kymmenen vuoden päästä lisää ammattimaista henkilöstöä ja tämä on nyt vaarassa.

– Miten me pystymme jatkamaan tätä koulutustoimintaa, kun rahoituksesta leikataan merkittävä osa pois? ​

MINISTERIÖT ovat mielellään ottaneet rauhanliikkeen mukaan erilaisiin tilaisuuksiin esitelläkseen hienoa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Nekin esiintymiset jäänevät nyt vähiin, kun järjestöt joutuvat minimoimaan palkallisen henkilöstön määrän.

– Eivät ne vapaaehtoiset pysty sinne kesken päivää ramppaamaan, Pykälä huomauttaa.

Sadankomitea oli Suomesta keskeinen taho, kun YK:ssa solmittiin asekauppasopimus. Pykälän mukaan järjestö oli vahvasti edistämässä sopimusta ja valvomassa sen toimeenpanoa. Tämäkin toiminta jää nyt pois.

Järjestö on ollut vahvasti mukana myös Stop Killer Robots -liikkeessä, joka pyrkii kieltämään autonomiset aseet. Pykälä uumoilee, että liike on lähivuosina Nobelin rauhanpalkinnon saaja.