– Jäsenemme pitävät leikkauksia selvästi epäoikeudenmukaisina, etenkin kun ne kohdistuvat ihmisiin, joilla on jo valmiiksi haastava asema työmarkkinoilla. Leikkausten tavoitteena oli kannustaa ihmisiä kokoaikaisiin töihin, mutta monelle vastaajista se ei ole esimerkiksi terveydentilan takia mahdollista tai kokoaikatöitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, A-kassan hallintojohtaja Kaisa Tikka sanoo tiedotteessa.

Kyselyn perusteella suurimmat esteet työllistymiselle liittyivät asioihin, joihin lakimuutokset eivät vaikuta. Yleisimmin työllistymisen esteiksi mainittiin ikä, terveysongelmat, työkyvyn rajoitteet ja työpaikkojen puute.

Avoimen työttömyyskassan A-kassan kyselyyn vastasi 864 jäsentä. Heistä 86 prosenttia ilmoitti hakeneensa viimeisen 12 kuukauden aikana työttömyysetuutta työttömyyskassasta tai Kelasta.

VASTAAJISTA 94 prosenttia kokee lakimuutosten vaikuttaneen taloudelliseen toimeentuloonsa. Suurin osa vastaajista (65 %) menetti tulojaan yli 300 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahan porrastus, työssäoloehdon kiristyminen ja suojaosan poistaminen olivat vastaajien mielestä erityisen haitallisia muutoksia.

– Useat vastaajat kuvasivat leikkausten vaikutuksia esimerkiksi kohtuuttomiksi tai katastrofaalisiksi. Vahvasti nousee esille myös se, ettei osa-aikaista työtä kannata enää ottaa vastaan. Tämä alleviivaa sitä, että hallituksen päätökset ovat monen kohdalla konkretisoituneet taloudelliseksi ahdingoksi, Tikka kertoo.

Työttömyyspäivärahan suojaosan turvin on aiemmin voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vähentää työttömyysetuutta. Osa-aikatyössä olevista vastaajista 83 prosenttia koki suojaosan poiston vaikuttaneen heidän talouteensa suuresti.

Haitallisin uudistus työllistymisen kannalta on vastaajien mielestä sovitellun päivärahan suojaosan poistuminen. Kaikista vastaajista 61 prosenttia katsoi sen heikentäneen heidän työllisyystilannettaan. Vastaajista 48 prosenttia on nyt aiempaa haluttomampi ottamaan vastaan osa-aikatyötä, koska he kokevat, että siitä rangaistaan taloudellisesti.

– Lyhyet osa-aika- ja keikkatyöt eivät enää kannata, kun pienikin työ johtaa tukien pienenemiseen ja työn vastaanottamisesta tulee kustannuksia (esimerkiksi matkakulut). Vajaa 15 % vastaajilla muutokset ovat lisänneet halukkuutta ottaa vastaan vain kokoaikaista työtä, mutta avovastausten perusteella niitä on vaikea löytää, A-kassan tiedotteessa kerrotaan.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Näin A-kassan jäsenet arvioivat lakimuutosten vaikutuksia omaan työllisyystilanteeseensa.

VASTAAJIEN mielestä taloudellisesti kaikkein rankin yksittäinen muutos on koettu ansiopäivärahan porrastamisesta eli ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tason alenemisesta työttömyyden keston myötä. Vastaajista 77 prosenttia arvioi sillä olleen suuri vaikutus heidän oman taloutensa kannalta.

Suuri taloudellinen vaikutus oli myös työssäoloehdon pidentämisellä kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, kertoo 65 prosenttia vastaajista. Moni kommentoi, että pidennetty työssäoloehto viivästyttää tai estää ansiosidonnaisen saamista.

Vastaajista 30 prosenttia ja 51 prosenttia 35-40-vuotiaista arvioi lapsikorotuksen poistamisella olleen heihin suuri taloudellinen vaikutus.

Ansiopäivärahan porrastusta, työssäoloehdon pidentämistä ja euroistamista sekä omavastuuajan pidentämistä ja lomakorvauksen jaksottamista vastaajat pitävät pääosin työllistymistä heikentävinä tai vaikutuksiltaan neutraaleina.

– Monet kertovat avovastauksissaan, että muutokset ovat lisänneet epävarmuutta ja vaikeuttaneet työnhakua, eivät helpottaneet sitä. Hallituksen säästötoimet näyttäytyvät kyselyn perusteella ennemmin taloudellisena riskinä kuin kannustimena päästä takaisin työelämään.

A-KASSAN kyselyn perusteella perusturvalle pudonneiden osuus on kasvanut. Joka viides vastaajista kertoi joutuneensa siirtymään ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta Kelan perusturvan varaan. Kelan tuille siirtymistä tapahtui erityisesti työttömänä olevien jäsenten joukossa: lähes 30 % työttömänä olevista vastaajista kertoi siirtyneensä Kelan peruspäivärahalle, työmarkkinatuelle tai jopa toimeentulotuelle.

– Erityisesti porrastukset ja työssäoloehdon tiukennukset ovat johtaneet tilanteisiin, joissa ansiopäivärahan saamisen ehtoja ei enää täytetä, vaikka työhistoriaa onkin runsaasti.

– Minulla ei olisi toimeentulotuelle tarvetta, jos saisin lapsikorotuksen ja korotusosan. Tekisin opiskelujen ohella myös mieluummin satunnaisia töitä, jos suojaosuutta ei olisi poistettu. Nyt joutuu aina miettimään kannattaako työvuoroa ottaa, yksi vastaajista kertoo.