Suomessa naisten palkat ovat keskimäärin 84 prosenttia miesten palkoista, ja ero on kaventunut vain vähän vuosikymmenten aikana. Ero on suurempi kuin EU- ja OECD-maissa, vaikka Suomessa naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, tekevät yhtä paljon kokoaikatyötä ja siirtyvät työelämään samaan aikaan.

Tekniikan akateemisten (TEK) tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen saanti vie huomattavasti ja pitkäkestoisesti naisten tuloja. Isille lisääntyminen taas tuo rahallista hyötyä.

– Perheellistyminen pudottaa huomattavasti naisten tuloja, ja vaikutus kestää yllättävän pitkään. Kansainvälisesti tunnettu ”äitiyssakko” vaikuttaa tuloihin jopa vuosikymmenen – ja sitä enemmän, mitä koulutetumpi nainen on, summasi TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh Vauva tuli, ura meni -seminaarissa.

SUOMESSA ammattien sukupuolittuminen on yhä harvinaisen vahvaa, mutta tutkimustulos ei selity sukupuolten eroilla koulutuksessa. Tarkastelluilla oli kaikilla tekniikan, luonnontieteiden tai ICT:n korkeakoulututkinto.

Miehillä tulokehitys 30-vuotiaasta 40-vuotiaaksi kehittyi noin 40 000 eurosta per vuosi 60 000 euroon. Naisilla vastaava kehitys oli noin 35 000 eurosta 45 000-50 000 euroon.

– Sukupuolten välisten tuloerojen ytimessä ovat pinttyneet normit ja asenteet. Niiden mukaisesti mies elättää, ja naisella on edelleen päävastuu lasten hoitamisesta – riippumatta koulutustasosta tai siitä, millaisia toiveita ja pyrkimyksiä naisilla itsellään on, Bairoh kommentoi.

Vaikka korkeasti koulutettu nainen palaisi töihin piankin lapsen saamisen jälkeen, oletukset äitiydestä vaikuttavat uraa koskeviin valintoihin ja siten myös tuloihin. Esimerkiksi johtotehtävistä saatetaan kieltäytyä, koska ne vaatisivat pitkiä työpäiviä tai paljon matkustamista.

NORMIT vaikuttavat, toimi nainen sitten niiden mukaan tai ei. Pelkkä mahdollisuus äitiyteen heikentää myös lapsettomien naisten urakehitystä.

– Tämä tulos oli yksi tutkimuksen yllätyksistä: hankki lapsia tai ei, myös lapsettomien naisten tulot jäivät saman koulutustason miehistä 10 000 euroa vuodessa, Susanna Bairoh sanoi.

Normit vaikuttavat miehiinkin. Tutkimuksen mukaan sinkkumiesten tulot kasvoivat hitaammin kuin parisuhteessa olevien miesten. Vastaavaa vaikutusta ei havaittu naisille.

Bairoh kertoi, että joidenkin tutkimusten mukaan miehiä palkitaan normien mukaan toimimisesta: perheellistymisen lisäksi myös parisuhteessa oleminen voi tuoda miehille taloudellista hyötyä.

Myös Mothers in Business (MiB) -järjestön vt. toiminnanjohtajan Jenny Södermanin mukaan perhenormit ovat edelleen voimissaan työpaikoilla, ja niitä myös jatkuvasti uusinnetaan.

MiBin tuoreen työnantajaselvityksen mukaan asenteet perheellistymistä kohtaan ovat työpaikoilla yleisesti ottaen myönteiset, mutta käytännön tasolla tilanne on usein toinen. Puutteita on viestinnässä, joustomahdollisuuksissa ja yleisesti asennetasolla.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä linkittyy kiinteästi etenkin määräaikaisiin työsuhteisiin.

– Se, että määräaikaisia työsuhteita ei jatketa, kun työntekijä jää perhevapaalle, nousee esiin aivan keskeisenä ongelmana. Perusteettomien määräaikaisuuksien ja työnantajien mahdollisuuksien olla jatkamatta työsuhdetta tilanteessa, jossa työt eivät ole loppuneet mihinkään, vähentäminen olisi oleellinen kehitystoimi, Söderman kommentoi.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on toimimassa juuri päinvastoin eli helpottamassa määräaikaisten työsuhteiden solmimista.

Esitystä vastustavat muun muassa oppositiopuolueet, työntekijäjärjestöt ja tälle hallituskaudelle poikkeuksellisesti myös kaikkien puolueiden naisjärjestöt yli hallitus-oppositiorajojen.

KANSANEDUSTAJA Saara Hyrkkö (vihr.) sai esikoisena korona-aikana. Hän kertoi monille tutun kokemuksen siitä, että perhevapaalla olo toi tunteen siitä, että oli koko ajan väärässä paikassa.

Myös äänestäjien palaute oli kaksijakoista: osaa harmitti, että Hyrkkö oli perhevapailla, osan mielestä hän oli siellä liian lyhyen ajan.

– Nämä asiat eivät koskaan ole vain henkilökohtaisia, eivätkä valinnat tapahdu tyhjiössä. Työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuudet, työelämän tasa-arvo ja työpaikkojen johtaminen, rakenteet ja asenteet ovat mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallisia kysymyksiä, Hyrkkö sanoi seminaarissa.

Hyrkkö painotti olleensa ”aivan kuutamolla” ensimmäisen lapsensa kanssa.

– Ei ole olemassa mitään niin sanottua luonnonlakia, jolla vain äiti osaisi hoitaa vauvaa. Ei kukaan osaa, ennen kuin opettelee – oli sitten nainen tai mies.

KESKUSTAN puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertasi, että hänen jäämisenä puolustusministerinä perhevapaalle joulukuussa 2022 oli uutinen kansainvälisessä mediassakin.

Tuolloin esimerkiksi Suomen Nato-neuvottelut olivat viimeisessä vaiheessaan. Kaikkosta sijaisti puoluetoveri Mikko Savola.

Kansalaispalautetta päätöksestä tuli paljon, enimmäkseen positiivista – mutta myös silloinen oppositiojohtaja Petteri Orpo (kok) ihmetteli julkisesti Kaikkosen ratkaisua.

– Ja olin kuitenkin isyysvapailla vain pari kuukautta; ei tarvitse patsaita pystyttää, Kaikkonen nauratti kuulijoita.

– Edellisen hallituksen aikana tehty perhevapaauudistus oli tärkeä askel, mutta asennetasolla on vielä paljon tehtävää. En ole tavannut yhtään isää, joka olisi katunut perhevapaalle jäämistä. Niitä kyllä, joita harmittaa, etteivät yleensä työnantajan reaktioiden vuoksi uskaltaneet.

SEMINAARISSA huomautettiin, että työnantajat eivät useinkaan miellä perhevapaata ajaksi, jolloin voisi kehittää ammatillista osaamista esimerkiksi osallistumalla koulutuksiin tai muihin osaamista ylläpitäviin ja vahvistaviin tilaisuuksiin.

Perhevapaan ajatellaan yhä liian usein katkaisevan urakehitystä, vaikka sen ei tarvitsisi tehdä niin.

Työelämässä olisi kehitettävää siinäkin, miten isiä kannustetaan perhevapaille, miten niitä voisi käyttää entistä joustavammin sekä miten perheellistyvien työntekijöiden urakehityksestä huolehditaan yhdenvertaisesti.