Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) totesi, että Martti Ahtisaari koki konfliktien ja kriisien venymisen ihmiskunnan suurena epäonnistumisena.

Halla-aho sanoi eduskunnan muistohetkessä pitämässään puheessa, että Ahtisaari korosti juurisyihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja nuorisotyöttömyyden puuttumisen merkitystä tavoiteltaessa kestävää rauhaa.

Puheessaan Halla-aho muisteli Ahtisaaren saavutuksia ja tekoja sekä esitti koko eduskunnan puolesta osanotot.

Halla-aho sanoi, että suurelle yleisölle Ahtisaari tuli tutuksi vuoden 1994 presidentinvaaleissa, mutta sitä ennen Ahtisaari oli toiminut jo YK:n apulaispääsihteerinä, suurlähettiläänä sekä rauhanvälittäjänä useissa kriisikohteissa.

Eduskunnan suuressa salissa pidettiin myös hiljainen hetki Ahtisaaren muistolle.

PUHEMIES totesi, että kylmän sodan jälkeisessä maailmassa Ahtisaari halusi viedä Suomen osaksi länttä.

-  Hän otti kantaa rohkeasti, painavin sanakääntein ja koki, että nimenomaan vahva liittoutuminen on paras rauhanteko, jonka Suomi voi tehdä.

Hän kertoi lisäksi, että Ahtisaari totesi kirjassaan vuonna 2016, että mikäli Suomi ei liity kaikkiin läntisiin yhteisöihin, suomettuminen on jatkuva riesa.

Halla-aho sanoi, että Ahtisaari oli rauhanmies. Hänen mukaansa Ahtisaaren työn jäljet näkyvät maailmalla edelleen. Vuonna 2008 Ahtisaarelle myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena Nobelin rauhanpalkinto.

-  Palkinto oli tunnustus hänen työstään useilla mantereilla yli kolmenkymmenen vuoden aikana.