Hän peräänkuuluttaa kirjallisessa kysymyksessään toimia lasten, nuorten ja aikuisten luku- ja kirjoitustaidon vahvistamiseksi. Eloranta on myös pahoillaan lukutaitostrategian ja lukutaito-ohjelman toimeenpanon puuttuvasta rahoituksesta.

Strategia valmistui viime vuonna ja se sisältää runsaasti toimenpide-ehdotuksia niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi ja lukemaan innostamiseksi. Kansallinen lukutaito-ohjelma 2030 konkreettisine toimintasuunnitelmineen on kuitenkin vielä laatimatta.

– Lukutaitostrategian ja -ohjelman jalkauttaminen vaatii jatkuvaa valtion myöntämää rahoitusta, jolla voidaan paitsi toteuttaa erilaisia hankkeita myös koordinoida ohjelmaa ja täydennyskouluttaa opettajia, varhaiskasvattajia ja muita lukutaitotyötä tekeviä, Eloranta toteaa tiedotteessa.

– Eduskunta voi korjata tämän budjetin jakamattoman varan kautta kuten aiempina vuosina on tehty. Se ei kuitenkaan ole kestävä tie. Lukutaitotyölle pitää saada pitkäjänteinen rahoitus.

ELORANTA muistuttaa, että luku- ja kirjoitustaitojen heikkeneminen vaikeuttaa dramaattisesti tasa-arvon vuoksi tehtävää työtä ja kasvattaa syrjäytymisvaarassa olevien suomalaisten määrää. Luku- ja viestintätaidon heikkeneminen näkyy jo myös korkea-asteelle etenevien opiskeluvalmiuksissa.

– Yhteiskuntamme vaatii kaikilta yhä parempaa ja monipuolisempaa luku- ja kirjoitustaitoa niin opiskelu- kuin työelämässäkin ja yhteiskunnan jäsenenä toimimisessa. Kouluopetuksessa on on ehdittävä syventyä myös monilukutaidon opettamiseen; epävakaassa maailmantilanteessa medialukutaitojen merkitys on vain kasvanut.

Keinoiksi tilanteen korjaamiseksi Eloranta mainitsee muun muassa äidinkielen ja kirjallisuuden pakollisten opintojen laajuuden kasvattamisen peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä luokanopettajien koulutuksen rakenteen muuttamista siten, että äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen laajuutta kasvatetaan.

– Verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen maahan suomalaisessa koulujärjestelmässä on hyvin vähän äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja.

ÄIDINKIELESSÄ ammatillisen toisen asteen minimituntimäärä on syksyllä voimaan tulevan asetuksen myötä 48 tuntia, kun se lukiossa on lain mukaan 171 tuntia. Peruskoulun äidinkielen oppitunneista lähes 80 prosenttia sijoittuu alakouluun.

– Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että luokanopettajakoulutuksessa painotetaan äidinkieltä ja kirjallisuutta nykyistä huomattavasti selvemmin. Lukion ja ammatillisen toisen asteen minimituntimäärää pitää nostaa.

Elorannan mukaan nykyisin aineenopettajankoulutus keskittyy täysin peruskouluun ja lukioon, vaikka ammatillinen koulutus työllistää merkittävän määrän opettajia.

– Jotta voidaan taata, että luku- ja kirjoitustaidon opetusta antaa koulutuksen saanut opettaja, on toteutettava opettajarekisteri, myös ammatillisessa koulutuksessa.