Järjestöt epäileävät, että vähintäänkin opintojen tukemiseen uhkaa tulla vuosien katkos, kun nykyinen aikuiskoulutustuki ollaan kovan porun saattelemana lakkauttamassa ensi kesänä.

-  Palkansaajapuolen suurin huoli on, että aikuis- ja täydennyskoulutus ja sen aikainen toimeentulo ovat siirtymässä entistä selvemmin ihmisten omalle vastuulle, kertoo johtava asiantuntija Miika Sahamies Akavasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime syksynä työryhmän kehittämään työuran aikaista jatkuvaa oppimista. Esillä on ollut opintolainaan perustuva malli, joka toteutettaisiin opintotuen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Se taas on tällä tietoa tulossa voimaan vasta syksyllä 2027.

Työryhmän ehdotusten on määrä olla hallituksen käytössä, kun se huhtikuussa linjaa lähivuosien talouspolitiikkaa. Jo nyt on varmaa, että työryhmän työ jää eripuraiseksi.

Esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

PALKANSAAJAPUOLELLE isoin kysymys on, miten turvataan opiskeluaikainen toimeentulo. Heinikosken mukaan lainamalli ei auta matalasti kouluttautuneita ja pienipalkkaisia, vaan vain lisäisi koulutuksen kasautumista hyvätuloisille. Esimerkiksi sote-alalla palkat ovat sen verran pieniä, että harva halunnee ottaa lainaa opintoihin, jotka todennäköisesti korottaisivat palkkaa vain vähän.

Asiantuntija Riina Nousiainen STTK:sta muistuttaa, että monilla on jo opintolainaa ensimmäisestä tutkinnosta. Päälle tulevat asuntolainat, lasten elatus ja muut vastuut. Opintotukikin kattaa vain pienen osan toimeentulosta.

-  Vähemmän koulutukseen osallistuneet ovat olleet esillä työryhmässä, mutta keinot ovat jäämässä kyllä tosi ohuiksi.

KT vastusti aikoinaan palkansaajapuolen tavoin aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja odottaa nyt pettyneenä työryhmän esityksiä.

-  Tulossa on aika ympäripyöreitä vaihtoehtoja ja tahtotiloja enemmänkin kuin selkeää konkretiaa, sanoo osaamis- ja koulutuspolitiikan asiantuntija Mertzi Bergman.

Työryhmän odotetaan patistavan työnantajia ottamaan nykyistä enemmän vastuuta henkilöstönsä osaamisesta.

KT:n pelkona on, että kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat jatkossa pakkoraossa huolehtimaan henkilöstönsä koulutuksesta, kun pätevää väkeä ei muutoin saada. Monissa tehtävissä ammattipätevyys on määritelty laissa.

Muun muassa Vantaa on pätevöittämässä 60 opettajaa erityisopettajiksi palkallisella virkavapaalla.

Vantaan koulutus on vuoden mittainen. Esimerkiksi lähihoitajan sairaanhoitajaksi kouluttaminen vie jo 2,5 vuotta, Bergman vertaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto ei halunnut kommentoida tilannetta kesken työryhmätyön.

TYÖRYHMÄN evästyksenä on ollut, että työuran aikaisen opiskelun tuoman hyödyn tulisi kattaa siitä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ja kohdentua niille, jotka lisäkoulutusta eniten tarvitsevat.

Koulutusta ollaan suuntaamassa entistä enemmän työn ohessa opiskeluun, pieniin kokonaisuuksiin ja lyhytaikaiseen koulutukseen, ei niinkään tutkintojen tekemiseen.

Nousiainen pitää perusteltuna kritiikkiä siitä, että nykytukea ovat käyttäneet suurelta osin ne, joilla on jo koulutusta ja vakaa asema työelämässä. Palkansaajapuoli katsoo, että tähän vinoumaan olisi pystytty vastaamaan tuen ehtoja ja kohdentamista muuttamalla.