Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa korostetaan suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostamisen tärkeyttä. Tätä ei kuitenkaan pyritä edistämään aikuiskoulutustuen tapaisella tuella.

- Yhä enemmän tämän kaltainen täydennys- ja jatkokouluttautuminen tulee tapahtumaan työn ohessa, sanoo työministeri Matias Marttinen (kok.) STT:lle.

Hallitus aloitti tämän vuoden alussa kokeilun työn ohessa opiskelun mallista, joka jatkuu vielä ensi vuoden. Se koskee vain työvoimapula-ammatteja sosiaali- ja terveysalalla ja opetusalalla. Pilotin aikana esimerkiksi opettajat voivat kouluttautua erityisopettajiksi tai lastenhoitajat varhaiskasvatuksen opettajiksi.

Marttisen mukaan kokeilun tuloksia analysoidaan ensi keväänä tai kesällä, jonka jälkeen hallituksessa pohditaan, millaista pysyvämpää täydennyskoulutuksen mallia eri aloille kannattaa mahdollisesti rakentaa.

Työnantajat saavat mallissa korvauksen kustannuksista, joita syntyy, kun työntekijä opiskelee työajalla. Hallitus on ennakoinut, että kyseiseen koulutukseen osallistuu tänä vuonna noin 1 900 henkilöä. Kokeiluun on varattu 10 miljoonaa euroa molemmille vuosille.

OPETUSALAN Ammattijärjestö OAJ sanoo vaikuttaneensa osaltaan siihen, että kasvatusalalle saatiin nopeasti kohdennettu rahoitus opintoja varten. Järjestön mukaan sen tuoma rahoitus on tarpeellinen erityisesti erityisopettajapulaan vastaamaan.

- Heistä on iso pula, ja oppimisen tuen uudistus lisää tarvetta. Pilotti ei kuitenkaan lähimainkaan riitä korvaamaan aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta aiheutuvaa täydennyskoulutus- ja lisäkelpoisuustarvetta edes opetusalalla, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto STT:lle.

Lisäksi pilotin ongelmana on, että sille varattua rahoitusta ei ole Murron mukaan saatu kokonaisuudessaan jaettua.

- Rahoitusta ei voida kohdentaa suoraan maksajalta toimijoille, vaan raha työnantajalle kierrätetään byrokraattisesti korkeakoulujen kautta. Malli ei valitettavasti ole kiinnostanut riittävästi korkeakouluja. Lisäksi kyseessä on lyhyt, määräaikainen rahoitus.

OAJ esitti marraskuussa uutta opiskelujen aikaista tukea, jonka suuruus olisi 1 800 euroa kuukaudessa. Sitä maksettaisiin ehdotuksen mukaan niiltä päiviltä, jolloin opiskelija on opintojen vuoksi poissa työstä eikä saa palkkaa. OAJ:n kaavailemassa mallissa osa opinnoista olisi mahdollista tehdä työn ohessa.

Marttinen ei tunne OAJ:n mallin kaikkia yksityiskohtia syvällisesti. Hän kuitenkin ymmärtää järjestön huolen esimerkiksi siitä, miten opettajilla on myös tulevaisuudessa mahdollisuus hankkia jatkopätevöitymistä ja päivittää osaamistaan.

- OAJ:n malli lähtee nähdäkseni siitä, että opiskelu tarkoittaisi pidempiä poissaoloja työelämästä. Tässä on tietysti vähän samoja kaikuja kuin aikuiskoulutustuessa.

SEN jälkeen kun aikuiskoulutustuki päätettiin lakkauttaa, korvaavia malleja on ehdotettu niin SAK:sta, STTK:sta kuin Akavastakin.

Marttisen mukaan kokeilua työn ohessa tapahtuvalle opiskelulle ei olla laajentamassa sote- ja opetusalan piloteista muille aloille.

- Pilotteja ei voida laajentaa, koska rahoitusta on aika niukasti tarjolla. Toisaalta minusta on järkevääkin, että julkiset varat käytetään sinne, missä meillä vaikka julkisella sektorilla on eniten työvoiman tarvetta tulevaisuudessa, Marttinen sanoo.

Hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen niin, että viime vuoden elokuun jälkeen alkaneisiin opintoihin ei ole voinut enää saada tukea. Tuki lakkaa kokonaan vuoden lopussa. Hallitus haluaa, että aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-­asemaa parantavaan koulutukseen, ei tuplatutkintoihin.

Aikuiskoulutustuki määräytyi palkan perusteella, mutta keskimäärin palkansaajan täysimääräinen tuki oli esimerkiksi vuosina 2021-2022 noin 1 500 euroa kuukaudessa. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen arvioitiin vähentävän julkisia menoja 175 miljoonalla eurolla vuodessa ja lisäävän työllisyyttä 10 000 työllisellä vuodess