– LULUCF-asetus ja parhaillaan käsittelyssä oleva uusiutuvan energian direktiivi ovat keskeisiä biotalouden mahdollisuuksia määrittäviä tekijöitä, mutta EU:n päätöksenteossa tapahtuu viikosta viikkoon monia muitakin asioita, joilla on merkitystä myös biotalouden menestyksen kannalta.

Monesti päätösten pitkäaikaiset vaikutukset ja laajemmat kehityskaaret hukkuvat lakiesitysten yksityiskohdista kiistelyyn.

– Kuten sanonta kuuluu, aina ei osata nähdä metsää puilta. Viestini on, että mikäli haluamme tehdä biotaloudesta menestystarinan meidän on saatava lisättyä biotalouden arvostusta ja ymmärrystä erityisesti näiden seinien ja tämän maan rajojen ulkopuolella.

– Maapallomme ei kestä enää uutta epäonnistumista ilmastopolitiikassa, mutta toisekseen tarvitsemme kaikki mukaan ilmastotalkoisiin, jotta voimme varmistaa teollisuutemme ja taloutemme kilpailukyvyn ja tasaisen pelikentän. Kyse on herkästä tasapainosta, jolla voidaan välttää esimerkiksi hakkuumäärien vuotaminen maihin, joissa metsäpolitiikka ei ole eurooppalaisella, kestävällä tasolla, hän kirjoittaa.

Kumpula-Natrin mukaan Euroopassa on tilaa metsäbiotalouden kehittämiselle.

– Vuosina 2005-2015 Euroopan metsäala on kasvanut 44 000 neliökilometrillä – siis noin Tanskan pinta-alan verran. Tämä tarkoittaa noin 1 500 jalkapallokentällistä uutta metsää joka päivä, hän toteaa.

– Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi meidän tulisi kannustaa entistä enemmän fossiilisten materiaalien korvaamiseen biopohjaisilla. Biomassan energiakäyttö on hallinnut esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivistä käytyä keskustelua, mutta muovien korvaaminen biokomposiittimateriaaleilla tai puhtaasti hajoavilla tuotteilla ei ole noussut samanlaiseen keskusteluun.

– EU-komissio aikoo joulukuussa esittää EU:lle uutta muovistrategiaa ja siitä tihkuneiden tietojen mukaan kunnianhimon taso muovinkäytön vähentämisessä tai korvaamisessa ei ole riittävä.

Kumpula-Natrin mukaan EU-mailta tulee vaatia konkreettisia toimenpiteitä ja tiekarttoja fossiilisten materiaalien korvaamiseen eri sektoreilla.

– Tämä loisi myös kysyntää korkeamman jalostusasteen biotalousinnovaatioille ja vauhdittaisi investointeja. Sääntely voi olla myös kehityksen vauhdittaja – ei aina jarru! hän päättää.

Uusi puu on yli 20 suomalaisen organisaation yhteisö, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä puun käyttöön perustuvasta biotaloudesta ja antaa konkreettisia esimerkkejä puupohjaisista tuotteista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.