Molemmat perustelivat päätöstään sillä, että laki on heidän näkemyksensä mukaan vastaan Suomen perustuslakia, kansainvälisiä velvoitteita ja EU-oikeutta.

-  Hallintovaliokunnan asiantuntijalausuntojen mukaan kynnys lain säätämiselle on vain noussut ja sen hyväksyttävyys on jopa kauempana kuin vuosi sitten, Mäkynen sanoi.

Kvarnström on samoilla linjoilla.

Mäkysen mukaan dramaattisin asia, joka asian suhteen on vuoden sisään tapahtunut, on se, että Yhdysvalloissa on Donald Trumpin myötä presidentti, joka kyseenalaistaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää aiempaa voimakkaammin.

Hän kertoi aikovansa pyytää eduskuntaryhmältä lupaa äänestää lakia vastaan.

Myös SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar aikoo äänestää niin sanotun käännytyslain jatkamista vastaan eduskunnassa, kertoo Helsingin Sanomat.

– Minun täytyy olla johdonmukainen itseni kanssa. Esityksessä juuri mikään ei ole muuttunut vuoden aikana. On varmasti hyvin luonnollista, että pyydän eduskuntaryhmässä vapaat kädet, Razmyar sanoo Helsingin Sanomille.

KOLMIKKO oli viime vuonna niiden kuuden demarikansanedustajan joukossa, jotka äänestivät lakia vastaan. Heidän lisäkseen lakia vastustivat Krista Kiuru, Timo Harakka ja Elisa Gebhard.

Harakka kertoi tiistaina STT:lle lukevansa hallintovaliokunnan mietinnön aiheesta ennen äänestyspäätöstään. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi STT:lle keskiviikkoiltapäivänä, ettei ollut saanut edustajilta pyyntöjä saada äänestä ryhmän kannan vastaisesti. Ryhmänä SDP on käännytyslain puolella.

Eduskunta äänestää lain jatkosta ensi keskiviikkona. Käännytyslain virallinen nimi on laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.

Lain perusteella turvapaikkahakemusten vastaanottamista voitaisiin rajoittaa tilanteessa, jossa Venäjä toisi turvapaikanhakijoita itärajalle painostaakseen Suomea.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki

Juttua päivitetty tiedolla Nasima Razmyarin äänestysaikomuksesta 28.5. kello 18.59.