Heihin sovelletaan EU:n tilapäisen suojelun direktiiviä, joka antaa paossa oleville oikeuden työntekoon välittömästi.

– Vaikka Suomi ei näyttäisi olevan ensimmäisenä ottamassa suurinta pakolaisryöppyä vastaan, työelämässä on valmistauduttava ukrainalaisten tuloon, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

SAK painottaa tehostetun neuvonnan, viestinnän ja valvonnan tärkeyttä, kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä.

SAK:n johtajan Heli Puuran mukaan suomalaisten työehtojen noudattamisessa on ollut ongelmia maataloudessa, jonka parissa Ukrainasta tulleet ovat työskennelleet tähän asti pääsääntöisesti. Riskiä hyväksikäytölle ilmenee myös erityisesti ravintola- ja majoitusalalla, kiinteistönhuollossa ja rakennusalalla.

Eloranta tietää, että Tanskassa on jo ehditty rakentaa kolmikantainen sopimus ukrainalaisten tulon varalta. Hänen mielestään myös Suomessa pitäisi käydä keskustelua asiasta, jos väkimäärä kasvaa suureksi.

– Tähän on ehkä syytä pureutua kolmikantaisesti, jotta pitäisimme yhdessä huolta siitä, että suomalaiset työehdot toteutuvat heidän kohdallaan ja ihmisten hyväksikäyttö estetään.

Eloranta pitää tilannetta hankalana. Tällä hetkellä Suomessa on monella alalla työvoimapula, mutta entä jos kasvu hidastuu ja työttömyys nousee?

– Vaikka nyt ukrainalaiset toivotetaan tervetulleiksi, jännitteet voivat lisääntyä, jos sotatilanne Ukrainassa pitkittyy ja työttömyys alkaa Suomessa nousta.

SAK:n puheenjohtaja painottaa silti yhtä tärkeää asiaa työelämässä:

– Ketään ei pidä syrjiä syntyperän, kielen tai etnisen taustan takia, vaikka tunteet voivat käydä paikoin aika kuumina, hän toteaa viitaten venäläistaustaisiin työntekijöihin. Eloranta korostaa työnantajan roolia tilanteiden selvittelyssä.

Eloranta puhuu suoraan työmarkkinarikollisuudesta, joka näkyy selkeimmin alipalkkauksena. Mutta muutakin rötöstelyä, työehtojen polkemista, on tullut ilmi: työpaikoilla “ilmaiset” työtunnit rehottavat, sairausajasta ei makseta palkkaa, työaikakirjanpidosta ei ole tietoakaan ja paljon muuta.

– Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on meille iso teema, Eloranta raottaa jo hieman keskusjärjestön ensi kevään eduskuntavaalien teemoja.

Elorannasta ja Puurasta näyttää siltä, että jatkuvasti ihmisten hyväksikäyttöön syyllistyviä työnantajia ei saada millään rikosoikeudelliseen vastuuseen – ja tämä riski vain kasvaa, kun maahan tulee lisää työntekijöitä ulkomailta.

– Väkeä tarvitaan, mutta ei lisää hyväksikäyttöä.

Hallituksen 110 miljoonan euron työllisyystoimiin kuuluu työsuojeluviranomaisten toimivallan laajentaminen puuttua paremmin alipalkkaukseen.

– Koska Suomessa ei ole lainsäädäntöä minimipalkasta, viranomaiset keskittyvät vakavimpiin alipalkkaustapauksiin. Hyvä näin, mutta riittääkö se, Eloranta kysyy.

Jos työnsuojelutarkastajille annetaan paremmat työkalut antaa välittömästi hallinnollinen sanktio, sekin tuo omat ongelmansa.

– Silloin ei samaa asiaa voi lähteä ajamaan enää rikosjuttuna käräjille. Mutta jos tällä kevyemmällä menettelyllä olisi mahdollisuus saada enemmän tapauksia haaviin ja rangaistuksen piiriin, sekin olisi ihan hyvä askel, SAK:n puheenjohtaja arvioi.

Hän huomauttaa, että käräjille rikosoikeudellisia alipalkkaustapauksia on viety todella vähän. Poliisi ei välttämättä tutki ja jos tutkii, viimeistään syyttäjä katsoo, ettei anna aihetta enempään.

– Ja vaikka keissi menisi oikeuden puitavaksi, työnantaja maksaa rästissä olevat palkat eikä mitään muuta. Tämä on aivan käsittämätön tilanne, ei rangaistusta. Tämä on epärehellisille työnantajille pomminvarma bisnes, Eloranta puuskahtaa.

Toinen ratkaisua odottava kysymys on työsuhteiden naamiointi toimeksiantosuhteiksi, yrittäjyydeksi.

– Tämän hallitusohjelmassa oleva työsuhteen käsitteen täsmentäminen ei ole vielä toteutunut. Esimerkiksi Wolt ja Foodora käsittelevät työntekijöitä yrittäjinä, mutta ei niillä palkkioilla mitään yrittäjän vapautta ole, vain vastuita. Tähän pitäisi saada selkeytystä ja matalan kynnyksen keino selvittää työntekosuhteen laatu, Puura korostaa.

SAK yrittää saada tietoa lisätyksi työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Keskusjärjestön työelämän pelisäännöt -sivusto on rakennettu erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien avuksi. Tavoitteena on, että palvelu kertoo mahdollisimman selkeästi, miten suomalainen työelämä toimii ja kuinka eri tilanteissa on hyvä toimia.

Sivustolla on laaja tietopaketti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ukrainankielistä versiota ollaan parhaillaan laajentamassa yhtä kattavaksi kuin englanninkielistä. Palvelua saa kaikkiaan 23 kielellä.

– Tärkeää on saada aineisto niiden viranomaisten ja järjestöjen tietoon, jotka ovat tekemisissä ukrainalaisten pakolaisten kanssa, Puura korostaa.

Lisäksi tarjolla on henkilökohtaista neuvontaa. SAK toimii myös tiiviissä yhteistyössä etnisten järjestöjen kanssa ja tietoa suomalaisesta työelämästä on jalkautettu entistä enemmän koulumaailmaan.

SAK sai viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriöltä rahaa palvelunsa kehittämiseen, ja toiveena on, että lisärahoitusta tulisi tänä vuonna lisää.

– Ukrainan tilannekin korostaa sitä, että selkeää tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä pitäisi olla enemmän monikielisesti, Puura perustelee.

SAK:ssa pidetään tärkeänä, että maahan pysyvämmin asettuvat liittyisivät ammattiyhdistysliikkeeseen, jolloin heidän etujaan olisi helpompi ajaa.

– Riippuu kulttuurista, nähdäänkö ay-liike itsenäisenä toimijana ja luotetaanko esimerkiksi viranomaisten toimintaan. Elintasoerokin kotimaahan voi olla suuri, joten pienikin palkka Suomessa voi tuntua isolta, ja silloin sietää huonompiakin työoloja ja -ehtoja. Ainakaan työsuhteen aikana ei moni uskalla tehdä mitään, Puura pohtii.