Kauniit sanat toivosta ja paremmasta huomisesta eivät tarinaan istu, vaikka melko hyvinhän meillä on kansainvälisessä vertailussa mennyt.

Petteri Orpon (kok.) hallitus edusti ensimmäisen vuotensa perinteistä linjaa. Pääroolissa olivat uhkakuvat ja lähestyvä katastrofi. Sitten pääministeri Orpolle tapahtui jotakin. Hän ryhtyi puhumaan myönteisiä.

Viime jouluna Orpo totesi pääministerin haastattelutunnilla, että taloudessa on pahin takana ja pian työpaikkoja tulee lisää.

Syy pakotetunoloiseen myönteisyyteen selvisi valtiovarainministeriön talousennusteesta maanantaina.

MINISTERIÖN mukaan taloutta hyydyttää parhaillaan kotitalouksien varovaisuus. Lisätulot laitetaan mieluummin säästöön kuin kiertoon. Yksi syy on vaikea kansainvälinen tilanne, osansa on varmasti myös hallituksen pelottelevalla talouspuheella.

Madonluvuilla on saanut Suomessa perinteisesti enemmän uskottavuutta kuin ruusuisilla lupauksilla. Synkimmät totuudet ovat olleet meillä erityisen suosittuja.

Ja jos sattuisikin menemään hyvin, kannattaisiko siitä erityisesti huudella? Kynttilää on käryytetty vakan alla, vaikka sen paikka olisi kynttilänjalassa.

Talousennusteita yhdistää se, etteivät ne ole objektiivisia kuvauksia tulevasta. Emme tiedä mitä ensi vuonna, ensi viikolla tai edes myöhemmin tänään tapahtuu, joten ennusteet kartoittavat mahdollisia ja todennäköisiä kehityskulkuja. Vaikka ennusteissa tavoiteltaisiin tieteellisyyttä, niihin liittyy monenlaista epävarmuutta.

Myös Orpo on ankkuroinut sanomansa talousennusteisiin. Tosin häntä on syytetty väärien ennusteiden valitsemisesta. Orpo poimi myös viimeisimmän talousennusteensa myönteisestä päästä ja otti OP-konsernin prognoosin, jossa ensi vuoden bkt-kasvuksi on povattu jopa kahta prosenttiyksikköä.

MAANANTAINA suomalaisen sadomasokismin ylintä papistoa työllistävä valtiovarainministeriö kertoi oman kipeän ennusteensa.

Bkt kasvaa vuonna 2026 vain prosentin, velkasuhde taittuu vuonna 2027 korkeintaan hetkeksi. Julkisen talouden alijäämä tulee olemaan hallituksen lopettaessa alempana kuin se oli hallituksen aloittaessa. Tavoitellusta -1 prosentista on tulossa -3,4 prosenttia.

Se, millaisia ennusteita pidetään uskottavina, paljastaa jotakin kansaluonteestamme. Pessimisti ei pety. Hän on valmiiksi pettynyt, koska rakastaa pettymistä.

Oppositiopuolue keskustan kansanedustaja Petri Honkonen on syyttänyt Orpoa toistuvasta taloutta koskevien tosiasioiden venyttämisestä. Honkosen mukaan pääministeri on jatkuvasti puhunut aivan nurkan takana olevasta talouden käänteestä.

HONKOSEN mukaan suomalaisilla on oikeus siihen, että vallanpitäjät puhuvat totta. Näin voisi ajatella, mutta ehkä Honkonen ei huomioinut niin sanottuja itsensä toteuttavia ennusteita.

Nämä ovat tuttuja esimerkiksi urheilun parista. Tarkoitan kohottavia puheita, toivon ja tsemppihengen luomista. Yksikään jääkiekkojoukkue ei motivoi itseään ennen ottelua meditoimalla varmaa tappiotaan vaikka häviö olisikin tilastollisesti todennäköinen.

Valmiiksi lannistunut asenne tuottaa huonompia tuloksia kuin yhteinen voitontahto.

Kun Orpo valitsi talousennusteista myönteisimmät, ehkä päällimmäisenä ajatuksena ei ollut tosiasioiden kiistäminen (kyse oli ennusteista). Ehkä hän kannusti kansalaisia pukeutumaan ns. ostohousuihin ja kuluttamaan.

Tilastokeskuksen tuoreimmat työttömyysluvut varmistavat, että poliitikan ylimmällä optimistilla on toistaiseksi yksinäistä.