Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kotimaa

”Ajatus valeuutisista on suosittu, mutta meidän on hylättävä se” – Tutkijat vertailivat, missä määrin kansanedustajat käyttävät eduskuntapuheissaan samanlaisia ilmaisuja kuin MV-”lehti”

Istock
Tutkijat ehdottavat, että hylkäisimme paitsi valeuutisten myös totuudenjälkeisen ajan käsitteen. He pitävät vastatiedon ja reinformaation (uudelleentiedottamisen) kaltaisia ilmaisuja osuvampina. He määrittelevät reinformaation ääripuolueelliseksi, opportunistiseksi menettelyksi, jonka osapuolet pyrkivät vaikuttamaan julkiseen keskusteluun.

Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan niin sanottuihin vaihtoehtomedioihin tai vastamedioihin on suhtauduttava entistä vakavammin.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Gwenaëlle Bauvois, Niko Pyrhönen ja Rūta Kazlauskaitė Helsingin yliopistosta sekä Tampereen yliopiston Tuukka Ylä-Anttila ja Jyväskylän yliopiston Karina Horsti ovat saaneet päätökseen laajan hankkeen, jossa tutkittiin, millaisia strategioita vaihtoehtomediat käyttävät puhutellakseen ”kurjistettuja”, ryhmää, jonka luottamus valtamedioihin on rapautumassa. Tutkijat tarkastelivat kiistanalaisten tapahtumien uutisointia Suomen, Ranskan, Yhdysvaltain ja Puolan hybridisoituneissa mediajärjestelmissä.

”Oli mielipiteemme niistä mikä hyvänsä, vastamediat kehittyvät jatkuvasti ja muuttuvat entistä uskottavammiksi. Niiden vaikutusvalta kasvaa, ja ne vaikuttavat valtamediaan todella paljon”, Bauvois sanoo tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan vaihtoehtomedioita ei tule tarkastella ensisijaisesti kyseenalaistamalla niiden tarjoamien tietojen totuudenmukaisuutta.

”Ajatus valeuutisista on suosittu, mutta meidän on hylättävä se. Valeuutiset perustuvat itse asiassa usein todellisiin uutisiin. Ongelmana on se, että valeuutisten tekijät seulovat parhaiten omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat. Samalla he vakaasti kieltävät toimivansa näin ja päinvastoin syyttävät ”mediaeliittiä” faktojen valikoimisesta.”

Bauvois sanoo, että esimerkiksi uutinen rikoksen tehneestä maahanmuuttajasta saattaa olla totta.

”Mutta jos keskitytään vain maahanmuuttajien tekemiin rikoksiin ja lietsotaan siten ihmisten pelkoa, kyse ei ole enää tiedon välittämisestä, vaan sen tarkoituksellisesta valikoimisesta.”

Osana tutkimusprojektia tutkijat tarkastelivat, miten MV-julkaisu on kirjoittanut maahanmuutosta ja vaikuttanut aiheen vahvaan politisoitumiseen. Tutkijat kävivät läpi kaikki MV-”lehden” julkaisut 1.1.2015–31.12.2017 ja hakivat niistä maahanmuuttoon liittyviä sanapareja. MV:n julkaisuja verrattiin kaikkeen Helsingin Sanomien samaan aikaan julkaisemaan aineistoon.

Tutkijat myös vertailivat, kuinka paljon kansanedustajat käyttävät eduskuntapuheissaan samanlaisia ilmaisuja kuin MV-”lehti”. Tutkijat havaitsivat, että 67:stä vastamedialle tyypillisestä ilmaisusta 44:ää käytettiin eduskunnassa. Tutkijat käyttivät Kielipankkia, johon litteroidaan salissa pidetyt puheet. Vertailussa olivat mukana kaikki salissa pidetyt puheet ajanjaksolla tammikuu 2015–kesäkuu 2016.

”Suhde eduskunnan ja MV-lehden välillä on luultavasti ollut vastavuoroinen. Perussuomalaiset saivat paljon julkisuutta jo ennen MV-lehden perustamista, joten aluksi MV-lehti ammensi varmaankin innoitusta politiikoilta. Kun lehden lukijakunta kasvoi tuhansiin, tietyt ilmaisut saivat uutta oikeutusta ja poliitikot kokivat voivansa käyttää niitä julkisuudessa”, Pyrhönen toteaa.

”Ne koettelevat hyväksytyn kielenkäytön rajoja. Ensin ilmauksia käyttävät vain radikaalit, sitten vastamedia omaksuu ne, ja vähitellen valtavirtapoliitikot ottavat ne käyttöön. Syysuhde on selvä.”

Tutkijat sanovat myös, että vastamedian kriitikot harhautuvat helposti sivupolulle keskittyessään tarkastamaan vastamediassa faktoina esitettyjä väittämiä yksi kerrallaan. Tutkijoiden mielestä on tärkeä ymmärtää, että vastamediat työskentelevät pääasiassa identiteettikysymysten eivätkä tiedonvälityksen parissa. Ne rohkaisevat yleisöään mieltämään itsensä ”kurjistetuiksi” ja ”eliitin” vastavoimaksi.

”Maahanmuuttajat esitetään yhä useammin ikään kuin luonnonvoimana, ja heidän väitetään käyttävän järjestelmäämme tietenkin hyväkseen, jos sallimme sen. Siksi ongelmana esitetään yhä useammin ne, jotka mahdollistavat tämän kehityksen, niin sanotut sisäiset petturit.”

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE