Ammattijärjestö Akavan mukaan työllisyyden ja kasvun kannalta oleellista olisi satsata muun muassa perustutkimukseen, mahdollisuuksiin kouluttautua myös työttömänä ja läpi uran sekä parempiin työvoimapalveluihin.

Akava Worksin tiistaina järjestämässä mediatilaisuudessa järjestön pääekonomisti Pasi Sorjonen painotti hieman yllättäen, ettei kokonaistyöttömyys ole Suomessa ”mitenkään poikkeuksellisen korkea”.

– Se on suunnilleen samoissa luvuissa kuin 10 vuotta sitten, ja työttömyyden kasvu on myös hidastunut – etenkin muissa kuin korkeakoulutettujen ryhmässä. Tämä on yleensä ennakoinut käännettä parempaan.

Rumien kokonaislukujen takana on Sorjosen mukaan työttömyyden venyminen. Pitkäaikais- eli yli vuoden työttömänä olleita on paljon, mikä selittää Akava Worksin tilastojen mukaan työttömyyden kasvusta 95 prosenttia.

Kokonaisuudessa työttömiä oli syyskuussa Suomessa noin 309 000 eli noin 33 000 enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja oli 38 185, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

– Pulaa on nimenomaan työpaikoista ja työllistäjistä, kiteyttää Sorjonen – minkä voi pahemmin kärjistämättä tiivistää myös haluksi maksaa työstä palkkaa.

AKAVAN työmarkkinaekonomisti ja johdon neuvonantaja Eugen Koev on tutkinut korkeakoulutettujen työllisyyttä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kasvueron kehityksen näkökulmasta.

Hänen mukaansa akateemisen työvoiman kysynnän ja tarjonnan ero on pysynyt muita ryhmiä pienempiä ennätystyöttömyydestä ja laskusuhdanteesta huolimatta.

– Johtopäätöksenä voi todeta, että koulutus tarjoaa edelleen suhteellista työttömyyssuojaa, vaikka emme halua vähätellä työttömyyslukuja ja vaikeaa tilannetta, hän sanoo.

Tutkimuksen mukaan akateemisista ammateista eniten kysyntää on nyt hammaslääkäreillä, varhaiskasvatuksen opettajilla ja sosionomeilla. Heikoin tilanne on arkkitehdeillä, agronomeilla ja taideaineista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.

SEKÄ Koev että Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren pitävät oleellisena lääkkeenä työllisyyteen ja talouskasvuun satsauksia perus- ja soveltavaan tutkimukseen, koulutustason nostoon ja mahdollisuuksiin opiskella myös työttömänä ja työn ohessa.

– Kyky omaksua ja oppia uutta ja kehittyä läpi työuran on välttämättömyys, ja koulutus antaa siihen pohjan. Asiaa ei sen sijaan edesauteta estämällä tai vaikeuttamalla opiskelua työttömänä tai töissä ollessa, Löfgren kommentoi.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on lakkauttanut aikuiskoulutuen ja perustellut päätöstä muun muassa sillä, että tukea hyödynsivät ”jo valmiiksi hyvin koulutetut ja toimeentulevat”.

Vuorotteluvapaa lakkautettiin jo aiemmin, ja työttömillä on Suomessa aina riski menettää kaikki tuet lähes mistä tahansa aktiviteetista. Hallitus on luvannut helpottaa työttömien opiskelumahdollisuuksia.

Eugen Koevin mukaan koko suomalainen käsitys tutkimuksen luonteesta ja roolista on laillaan vääristynyt: tutkimusta ei voi tehdä ilman aikaa, rahaa, autonomiaa ja työrauhaa.

– Jos näistä aletaan puhua vasta siinä vaiheessa, kun tulokset ja innovaatiot on jo kaupallistettu, ollaan auttamatta myöhässä.

AKAVAN ehdotuksissa kevään työllisyysriiheen mainitaankin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen nosto.

Maria Löfgrenin mukaan leikkauksista huolimatta T & K -rahaa on yhä jakamatta lähes 1,5 miljardia, josta osa tulisi suunnata nimenomaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen.

Muita järjestön ehdotuksia ovat muun muassa työvoimapalvelujen kehittäminen, asunnonostajien varainsiirtoverosta luopuminen ja kotitalousvähennyksen korottaminen ja laajentaminen.

– Akateemisten työttömien passittaminen CV-kursseille ei hyödytä ketään; työvoimapalveluissa ei ole ymmärretty työelämän muutosta. Varainsiirtoveron poisto helpottaisi työn perässä muuttamista, ja kotitalousvähennyksellä tuettaisiin sekä yksin- ja pienyrittäjien työllisyyttä että työssä jaksamista, Löfgren perustelee.

Löfgren kritisoi henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista eli potkulakia epävarmuuden ja pelon ilmapiirin lisäämisestä työpaikoilla.

– Uudet irtisanomiskäytännöt muotoutuvat vasta käytännössä, ja usein oikeusprosessien kautta. Kun ei tiedetä, mistä kaikesta voi saada potkut, aletaan helposti pelata varman päälle: ei uskalleta puhua, kysyä, kyseenalaistaa eikä ehdottaa uusia asioita. Se tappaa luovuuden ja kehityksen.

TYÖKYVYN ylläpitoa ja parempaa työelämää tukisi Löfgrenin mukaan myös psykososiaalista kuormitusta koskevan asetuksen hyväksyminen.

Sen nojalla olisi helpompaa puuttua esimerkiksi työpaikkojen toimimattomiin käytäntöihin, liialliseen henkiseen kuormitukseen ja huonoon johtamiseen.

Asetus on valmiina sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta sitä ei ole haluttu edistää työnantajapuolen ja etenkin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vastustuksen vuoksi.

– Minun on vaikea löytää järkiperusteita vastustukselle. Työmarkkinoilla vallitseva ikä- ja muu syrjintä on myös asia, joka ei korjaannu pelkillä poliittisilla päätöksillä, Löfgren kommentoi.

– Ja piti siitä tai ei, Suomen ikäpyramidilla työelämään tarvitaan kasvavassa määrin myös ulkomaalaistaustaisia tekijöitä, joiden on nyt hyvin vaikeaa saada täällä koulutustaan vastaavaa työtä. Ylipäätään kaikenlaisen diversiteetin lisääminen koulutuksessa, rekrytoinnissa ja työpaikoilla tekisi työelämästä ja yhteiskunnasta paremman paikan.