Nykyään 20–44-vuotiaiden miesten työllisyysaste on 76,5 prosenttia ja naisten 70,7, kertoo Tilastokeskuksen vuoden 2015 työvoimatutkimus.

— Työllisyystyöryhmän neuvotteluissa työmarkkinajärjestöille annettiin tehtäväksi 10 000 uuden työpaikan löytäminen, mutta naisten työmarkkina-aseman parantamista ei saatu mukaan keinoihin. Akavan laskelma osoittaa, että perhevapaauudistus olisi tehokkain tapa paitsi naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, myös työllisyysasteen nostoon, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Raju perhevapaauudistus olisi yksi Suomen menestystarinan suurimpia rakennuspalikoita. Suurin osa korkeakoulutetuistamme on jo vuosia ollut naisia, mutta heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan ei hyödynnetä täysillä. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää sitä, että mahdollisimman monenlainen osaaminen saadaan käyttöön. Suomen pitää nousta Ruotsin ohi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mallimaaksi, sanoo johtaja Maria Löfgren.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja pitkä kotihoidontukijakso voivat johtaa korkeakoulutettujen naisten työllisyysansaan. Heille kasautuu myös muita ongelmia, esimerkiksi palkka- ja urakehitys hidastuu muihin työntekijäryhmiin verrattuna. Lisäksi määräaikaiset työsuhteet kasautuvat ennen kaikkea alle 35-vuotiaille korkeakoulutetuille naisille.

– On aika harkita, sopiiko kotihoidontuki enää nykyiseen työelämään, Fjäder toteaa.

Naisten tasa-arvon parantamisen ohella on turvattava erilaisten ja monimuotoisten perheiden oikeudet, jotta heillä on yhtäläiset mahdollisuudet yksilöllisiin hoito- ja työssäkäyntitilanteisiin.

Akava valmistelee perhevapaisiin modernia mallia 6+6+6 -mallin pohjalta siten, että joustavuus on ydinajatuksena tavalla, joka ei tee lasten kotihoidosta työllisyysansaa.