Kognitiivisella kuormituksella tarkoitetaan kiirettä, usean asian yhtäaikaista tekemistä ja häiritseviä keskeytyksiä.

– Etä- ja läsnätyön joustava yhdistely voi tulevaisuudessa lisätä merkittävästi työn tuottavuutta ja hyvinvointia, sanoo tutkija Joonas Miettinen tiedotteessa.

Selvityksen mukaan koronapandemian seuraukset ovat myös jakaneet työelämää. Osalla työn kuormitus on kasvanut merkittävästi, kun taas toisilla koronatilanne on johtanut lomautuksiin ja työttömyyteen.

Opetusalalla kasvoi kognitiivinen, sotealalla fyysinen kuormitus

Työn muutoksissa on selvityksen mukaan merkittäviä eroja eri toimialojen välillä. Opetusalalla korostui kognitiivisen kuormituksen kasvu, kun taas sotealalla kasvoi työn fyysinen kuormitus.

– Koronakevät asetti opetusalan henkilöstön jaksamisen koetteille monin tavoin. Työmäärän kasvu, kiireen tuntu ja kireät aikataulut sekä usean asian tekeminen rinnakkain näkyivät selkeästi opetusalan vastauksissa. Nopea muutos etätyöksi mullisti opetustyön tekemisen ja sen johtamisen, sanoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tiedotteessa.

Sotealalla hoito- ja asiakastyö on koronan takia entistä kuormittavampaa.

– Muun muassa suojavarusteiden käyttö lisäsi työn fyysistä kuormittavuutta, ja lisäksi alalla työskentelevillä oli vakavaa huolta tartunnasta, sanoo Suomen fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen tiedotteessa.

Tekniikan akateemisten (TEK) puheenjohtajan Mari-Leena Talvitien mukaan tulokset kertovat myönteisistä etätyökokemuksista ja myönteisestä suhtautumisesta monipaikkaiseen työhön. Erityisesti tämä liittyy parempaan keskittymisrauhaan ja tuloksellisuuteen tietotyössä.

– Tietotekniikan alalla enemmistö toivoi etätapaamisten säilyvän työtapana jatkossakin. Etätyön ja monipaikkaisen työn välineistössä ja työajan seurannassa on tulosten mukaan kehitettävää monilla aloilla. Näiden tietojen valossa on tärkeä tarkentaa etätyökäytäntöjä ja keskustella työnteon tavoista työyhteisöissä, Talvitie toteaa tiedotteessa.