Työmarkkinat
1.11.2023 08:42 ・ Päivitetty: 1.11.2023 08:42
Akavalaiset liitot: “Työyhteisöissä ei puututa riittävästi seksuaaliseen häirintään”
Akavalaiset liitot selvittivät, että vain vajaa kolmasosa työnantajista on puuttunut rikolliseksi katsottavaan seksuaaliseen häirintään.
Kyselyssä suurin osa vastaajista ei ole havainnut seksuaalista häirintää työyhteisössään viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuitenkin silloin, kun seksuaalista häirintää ilmenee, on työyhteisöjen puuttumisessa asiaan selvästi parantamisen varaa.
Esimerkiksi reilusti yli puolet (69 %) kyselyyn vastanneista sosiaalialan ammattilaisista arvioi, ettei heidän ole tarvinnut pelätä seksuaalista häirintää työyhteisössään viimeisen kolmen vuoden aikana. Valtaosan (63 %) mukaan häirinnästä on myös ollut mahdollista ilmoittaa ilman pelkoa.
Kuitenkin alle puolet (41 %) vastanneista koki, että seksuaaliseen häirintään puututaan työpaikalla, jos sitä ilmenee. Sosiaalialan työyhteisöissä kaivataankin hanakampaa puuttumista ilmiöön.
– Tulokset kertovat osaltaan siitä, ettei työyhteisöissä puututa riittävästi seksuaaliseen häirintään. Olisi tärkeää, että työpaikoilla järjestettäisiin henkilöstölle seksuaalista häirintää ehkäisevää koulutusta ja nimettäisiin tukihenkilöt, joiden puoleen häirintätilanteissa olisi mahdollista kääntyä, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen sanoo tiedotteessa.
REILU kolmasosa kyselyyn vastanneista kertoi, että työnantaja on laatinut ohjeistuksen häirintätapausten varalta. Sisäinen koulutus ja häirintäyhdyshenkilöt ovat harvinaisempia.
Joka neljäs arvioi, ettei työnantaja ole tehnyt mitään asialle. Aina kyse ei ole siitä, etteikö esimerkiksi ohjeistusta olisi, vaan siitä, ettei tieto kulje työntekijöille asti, Tekniikan akateemiset TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh arvioi.
– Johto voi tietää ohjeistuksesta seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn, mutta työntekijät eivät. Silloin pitää miettiä, kenen vastuulla on välittää tietoa, hän huomauttaa tiedotteessa.
Etenkin nuorimmat, alle 30-vuotiaat vastaajat kertoivat, etteivät osaa sanoa, puututaanko työpaikalla häirintään. Bairoh näkee sen kertovan luottamuksesta.
– Vaikka häirintään ei olisi törmännyt, onko luottamusta siihen, että mahdolliseen häirintään puututtaisiin? Se luottamus työnantajan pitäisi pystyä luomaan.
HÄIRINTÄ aiheuttaa uhreille erilaisia seurauksia. Lievimmillään uhri jää pois työpaikan sosiaalisista tapahtumista, vakavimmillaan asialla on terveysvaikutuksia. Häirintä voi vaikuttaa myös uralla etenemiseen, etenkin jos häiritsijä on johtavassa asemassa.
Työ- ja virkasuhdeneuvontaa Juristiliitossa tekevä juristi Maria Färkkilä törmää työssään häirintätapauksiin tasaisin väliajoin. Hän muistuttaa, että työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus ryhtyä aktiivisiin toimiin ja puuttua tilanteeseen heti, kun hän saa häirinnästä tiedon.
– Työturvallisuuslaki koskee kaiken kokoisia työpaikkoja. Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa eli ei ryhdy työpaikalla riittäviin toimiin häirinnän poistamiseksi siitä tiedon saatuaan, voi työnantajakin pahimmassa tapauksessa syyllistyä rikokseen.
Ennaltaehkäisty häirintä on parasta häirinnän kitkemistä. Se on myös kustannustehokas tapa, työelämäasiantuntija Sirkku Pohja Tekniikan akateemiset TEKistä sanoo.
Hän muistuttaa, että luottamushenkilöllä on tärkeä rooli työpaikalla erilaisissa ristiriitatilanteissa.
– Luottamushenkilö keskustelee työnantajan edustajan kanssa ja välittää ohjeet, neuvot ja tietoa edustettavilleen eli henkilöstölle. Luottamushenkilö on vertainen, joten häntä kuunnellaan.
17 akavalaista liittoa tutki seksuaalista häirintää työelämässä. Kyselyn toteutti Taloustutkimus 30.5.- 18.6.2023 ja siihen vastasi 5 931 henkilöä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.