Kurvinen julisti korkeakoulutuksen keskittämisen ajan päättyneen ja totesi, että jatkossa suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa noudatetaan hajauttamisen linjaa.

Lausuntoa ovat hämmästelleet muun muassa yliopistojen hallitusten puheenjohtajat yhteisessä tiedotteessaan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja työmarkkinakeskusjärjestö Akavan kanssa. Tiedotteen ovat allekirjoittaneet Akavan puolesta puheenjohtaja Sture Fjäder ja EK:n puolesta toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

”Käytännössä tämä tarkoittaa pienempiä koulutusyksiköitä hajautetusti eri puolelle Suomea korkeakouluilta kysymättä”, tiedotteessa muun muassa todetaan. Kurvisen linjan katsotaan uhkaavan kansainvälisesti korkeatasoisia suomalaisia korkeakouluja.

– Olen ollut sitä korkeakoulupolitiikan linjaa itsekin ministerinä rakentamassa ja pidän sitä erinomaisena, oikeana ja tuen täysillä ministeri Kurvista siinä, Saarikko toteaa napakasti.

– Haluaisin kysyä Jyri Häkämieheltä, että eikö esimerkiksi Ylä-Savon teollisuus tarvitse diplomi-insinöörejä – Ponsset ja muuta. Sitten minua ihmetyttää LUT-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston hallitusten puheenjohtajien mukanaolo, koska LUT ja Itä-Suomi ovat hakeneet uusia koulutusvastuita. Minä haluaisin tietää, peruuttaako Itä-Suomen yliopisto diplomi-insinöörikoulutushakunsa, koska he haluavat lisää diplomi-insinöörikoulutusta? Ja aikooko LUT perua yhteiskuntatieteen maisterikoulutushakunsa? Tämä on minusta hyvin ristiriitainen ja hämmentävä kannanotto, Kurvinen kommentoi.

Kurvinen ei siis aio linjastaan tinkiä vaan käy vastahyökkäykseen.

– Sinänsä tiedän, että Suomessa on korkeakoulutusta keskitetty viimeiset 10-15 vuotta ja Suomessa on paljon voimia, jotka haluavat keskittää korkeakoulutuksen, yristysmaailman ja ihmiset muutamaan keskukseen. Keskittäjillehän tämä on hyvin tuttua. Sture Fjäder ja Jyri Häkämies ovat tunnettuja kokoomusvaikuttajia. Tämä on perinteistä kokoomuslaista keskittämispolitiikkaa. Mutta LUTin hallituksen ja Itä-Suomen yliopiston hallituksen puheenjohtajien mukanaolo hämmentää tosi paljon, koska he ovat itse hakeneet lisää koulutusta. Olisi kiva tietää ministerinä, haluavatko he lisää koulutusta vai vähennetäänkö koulutusta? Kurvinen jatkaa.

”Ministerin viesti on erittäin huolestuttava. Korkeakoulupolitiikan pitkä, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen itsensä tukema vahva periaate yli hallituskausien on ollut luoda vahvuusalueillaan kansainväliseen kärkeen yltävä korkeakoulujen verkosto”, yliopiston hallitusten puheenjohtajien, Akavan sekä EK:n kannanotossa todettiin.

Yliopistoissa ollaan toisin sanoen huolissaan suomalaisen korkeakouluverkoston tasosta, mikäli Kurvisen hajauttamispolitiikka toteutuu.

Tästäkin Kurvinen sanoo olevansa kannanoton kanssa vahvasti eri mieltä.

– Meillähän on huippukoulutusta Suomessa esimerkiksi Oulussa, Vaasassa on kauppatieteen puolella erittäin huippuosaamista ja Kuopiossa bio- ja lääketieteen huippuosaamista. On minusta hyvin vanhoillinen ja ideologinen kanta, että pitää olla vain mahdollisimman suuri yliopisto. Maailmalla monet menestyvät yliopistot ovat pieniä, Kurvinen sanoo.

Kurvinen sanoo kannattavansa korkeakoulujen profiloitumista.

– Siinä varmaan kaikki ollaan samaa mieltä, että korkeakoulujen pitää profiloitua. Kaikki korkeakoulut eivät voi opettaa ja tutkia samoja asioita, siinä ei ole mitään järkeä. Mutta profiloituminen ei ole sama kuin keskittäminen. Tiedän sen, että varsinkin kokoomuslaiset opetusministerit ovat keskittäneet niin paljon kuin ovat halunneet… Profiloituminen on eri asia kuin keskittäminen ja minä tykkään profiloitumisesta vaan en keskittämisestä.

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman on yhdessä 16 muun kokoomusedustajan kanssa jättänuyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jonka mukaan Suomen tulisi säätää lakiin mahdollisuus sulkea raja tilapäisesti turvapaikanhaulta. Asiaa on kommentoinut myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Orpo sanoi Demokraatille tänään, että hybridivaikuttamista ja kansallisen turvallisuuden vaarantaviin laajamittaisen maahantulon tilanteisiin pitää saada Suomen lainsäädäntöön työväline, jolla ”pitäisi olla mahdollisuus lopettaa väliaikaisesti turvapaikkahakemusten vastaanottaminen”.

Saarikko ei toistaiseksi ota tähän kysymykseen suoraan kantaa.

– Toivon saavani tästä sisäministeriöstä vielä tarkemman selvityksen, että arvioidaanko nykyisen lainsäädännön riittävän tiukan paikan tullen, hän toteaa.