Työministeri Arto Satonen (kok.) on tänään esitellyt yhteistoimintalain muutosehdotuksen, jonka hallitus antaa eduskunnalle.

AKT:n mukaan lakiin ehdotetut muutokset ovat yhteistoimintalain tarkoituksen vastaisia.

AKT muistuttaa tiedotteessa, että vuonna 2022 tehdyn yt-lain alkuperäinen tarkoitus ja tavoite on ollut edistää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä ja vahvistaa yhteistoimintaa. Viimeisimmässä uudistuksessa työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua parannettiin, liitto huomauttaa.

LAKIMUUTOKSEN jälkeen neuvotteluvelvoite jäisi enää yli 50 henkilöä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin.

AKT katsoo, että lakimuutos johtaisi käytännössä neuvottelun lakkaamiseen ja vuoropuhelun merkittäviin muutoksiin 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Esimerkiksi kuljetusalalla toimivien yritysten osalta vaikutus on merkittävä.

– AKT ei kannata ehdotettuja muutoksia, ne heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, liiton vastaava lakimies Sara Seppänen sanoo tiedotteessa.

AKT huomauttaa, että yt-lain muutoksista aiheutuu merkittävä säästö yrityksille ja vastaavasti mahdollisia palkkatulojen menetyksiä työntekijöille tilanteessa, jossa myös työttömyysturvaa on heikennetty.

– AKT katsoo, että esitys on erittäin yksipuolinen. Yt-lain muutosten vaikutuksia ei ole keritty, eikä edes pyritty arvioimaan, Seppänen sanoo.

HALLITUS myös puolittaisi neuvotteluajat nykyisestä vähintään kuudesta viikosta tai 14 päivästä vähintään kolmeen viikkoon tai seitsemään päivään.

– AKT vastustaa neuvotteluaikojen puolittamista, eikä niitä voida pitää perusteltuna. Erityisesti lyhimmillään seitsemän päivän neuvotteluaika on liian lyhyt, että asiat ehditään käsitellä kunnolla.

AKT muistuttaa, että kun yt-neuvotteluajat lyhenevät, se tarkoittaa myös merkittäviä taloudellisia menetyksiä työntekijöille. Lomautuksiin ei ennätetä varautua ja etsiä uutta työtä. Myös palkanmaksu päättyy entistä nopeammin.

AKT huomauttaa, että työnantajaa velvoittavat neuvotteluiden sisältövaatimukset ovat lakimuutoksenkin jälleen ennallaan. AKT:n mukaan riski siihen, että esimerkiksi irtisanomisperusteita joudutaan riitauttamaan, lisääntyy.