Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Aktiivimalli innosti työttömän yrittäjäksi: ”Totuus paljastui heti” – lue hakemusrumban uskomattomat käänteet

Osana Juha Sipilän hallituksen norminpurkutalkoita työttömiä työnhakijoita on vuoden alusta lähtien kannustettu kokeilemaan yrittäjyyttä. Työttömille on tarjottu aikaisemminkin käytetyn yrittäjyysstarttirahan lisäksi toistakin porkkanaa: Työnhakija voi nyt myös ryhtyä yrittäjäksi työttömyysetuudella tuettuna. Yritystoimintaa voi harjoittaa tuettuna neljän kuukauden ajan.

Uudistus astui voimaan tämän vuoden alusta. Yritystoiminnasta saatavat tulot sovitellaan yhteen työttömyysturvan kanssa, eli tulot vähentävät työttömyysetuuden määrää. Yritystoiminnan tulot ilmoitetaan työttömyysajan ilmoituksessa.

Vantaalainen työtön Joni Hildén kertoo Demokraatille perustaneensa yrityksen uudistuksen innoittamana 2. helmikuuta.

– On se hienoa, kun annetaan mahdollisuus työttömälle kokeilla yrittämistä, ilman pelkoa työttömyystuen menettämisestä, Hildén sanoo.

– Ajattelin, että kokeillaan. Totuus kuitenkin paljastui heti.

Show alkoi.

Hildén sanoo kohdanneensa toistuvia ongelmia työttömyyspäivärahojen saamisessa, vaikka uudistuksessa nimenomaisesti todettiin, että etuudet turvataan neljän kuukauden ajalle.

Ensi alkuun Hildénin piti tehdä työttömyystoimistolle selvitys siitä, milloin yritystoiminta on aloitettu ja onko henkilö ollut työtön yritystoiminnan käynnistyessä.

Selvityksen ajaksi hänelle laitettiin maksueste. Työttömyyspäivärahoja ei siis tippunut.

Parin viikon käsittelyn jälkeen TE-toimistolta tuli päätös, jonka mukaan päivärahojen maksamiselle ei ole esteitä. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoittanut, että rahojen saaminen olisi sujunut ongelmitta.

– Alkoi toinen show, nyt Kelan kanssa. Helmikuun puolivälissä oli päivärahan hakemispäivä, jolloin sain vain tammikuun lopun osalta päivärahat, koska tässä vaiheessa vielä oli tämä maksueste päällä, Hildén kertaa.

Työttömyyspäivärahaa haetaan takautuvasti.

Työttömyyspäivärahaa haetaan takautuvasti. Hildénin neljän viikon tarkastelujakso on aina kuun puolivälissä, sillä silloin hän ensimmäisen kerran päivärahaa haki.

Tammikuun päivärahat hän sai normaalisti, sillä hänen yrityksensä ei ollut tuolloin vielä pystyssä. Seuraavaksi Kelan virkailija soitti Hildénille ja kertoi tekevänsä selvitystä.

– Sovittiin, että jatkossa haen kuukauden päivärahat kerrallaan ja helmikuun maksut tulevat kuun lopussa kerralla maksettavaksi.

Työttömyyspäivärahahakemuksen piti olla täytettynä 2.3. perjantaina.

– Eipä sekään niin yksinkertaista ollut. Esteenä tällä oli se, että automaattihakemuksessa oli väärä päivämäärä. No, päivämäärä korjattiin ja sain tehtyä hakemuksen perjantaina, Hildén kertoo tuskastuneena.

– Ajattelin, että nyt sitten tiistaina 6.3. rahat olisivat tilillä, mutta mitä vielä.

Vielä tämän viikon maanantaina Hildénin hakemus oli käsittelyssä. Hän soitti Kelaan, josta kerrottiin, että hakemusta kiirehditään.

Puolen tunnin päästä tästä, hän vastaanotti kuitenkin selvityspyynnön yrityksensä tulo- ja menoarviosta vuodelle 2018.

– Mitenköhän niitä voisi antaa, kun ei ole vielä asiakkaita eikä eikä tuloja eikä kyllä liiemmin menojakaan. Ja oikeastaan siinä pyynnössä kysyttiin samat kysymykset, jotka olin jo selvittänyt helmikuussa virkailijalle ja samat litaniat kerroin myös virkailijalle, jonka kanssa puhuin maanantaina puoli tuntia ennen selvityspyyntöä, Hildén purkaa.

Hildén ei ole vastaanottanut helmikuulta lainkaan työttömyyspäivärahoja, joka luonnollisesti vaikeuttaa huomattavasti hänen toimeentuloaan sekä yrityksen käynnistämistä.

Vielä on sangen vaikeaa arvioida, kuinka uudistus on lähtenyt toimimaan.

Uudenmaan TE-toimistosta luonnehditaan Demokraatille, että tuettuun yrittäjyyteen on ollut sangen paljon kiinnostusta. Tammikuussa tuetun yrittäjyyden aloitti kuitenkin vain 33 henkilöä. Vertailuksi esimerkiksi viime tammikuussa starttirahan vastaanotti yli 320 henkilöä Uudellamaalla. Tuetun yrittäjyyden aloittaneiden määrä kuitenkin näyttää kasvaneen helmikuun kuluessa.

TE-toimistosta kerrotaan kuitenkin, että vielä on sangen vaikeaa arvioida, kuinka uudistus on lähtenyt toimimaan.

– Koska uudistus astui voimaan tammikuussa, kukaan ei ole vielä toiminut täyttä neljää kuukautta yrittäjänä. Näin ollen käyttökokemuksia on vielä vaikea arvioida, TE-toimiston Varpu Siivonen kertoo.

Hildénin kohtaamat ongelmat johtuvat pitkälti siitä, kun työttömyysetuudet ja yritystoiminnasta mahdollisesti saatava toimeentulo sovitetaan yhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että etuuden maksajan pitää selvittää yrityksestä mahdollisesti saatava raha.

– Ihmisille saattaa myös tulla yllätyksenä, että yritystoiminnan alussa sitä tutkitaan. Yritystoiminnan harjoittaminen ei ole niin yksinkertainen tilanne. Pitää esimerkiksi selvittää, onko yritys perustettu vasta vai jo aikaisemmin, Lakimies Eeva Vartio Kelasta kertoo.

Työtön ei ole oikeutettu neljän kuukauden tuettuun yrittäjyyteen, mikäli yritystoiminta ei ole täysin uutta. Toimistoissa pyritään myös selvittämään, onko yritysidea todellisuudessa käyttökelpoinen, ettei toiminta lopahda tuetun jakson jälkeen.

Lakimuutos ei aiheuttanut muutoksia TE-toimistojen tarjoamaan starttirahaan. Yritystoiminnan aloittava työtön voi valita, hakeeko hän toimeentulonsa turvaamiseksi starttirahaa vai uutta työttömyysetuutta.

– Näissä kysymyksissä työttömiä auttaa esimerkiksi TE-toimistojen starttiasiantuntijat, Siivonen kertoo.

Hildén ihmettelee, eikö tuetun yrittäjyyden ehtoja voisi selvittää ennen yrittäjyyden aloittamista.

– Näin ei tulisi yhtäkkiä päätöstä, jonka jälkeen työtön on aivan tyhjän päällä ilman tukea.

Byrokratia ei ainakaan ole poistunut.

Hallituksen uudistuksen yhtenä keskeisimmistä tavoitteista työllisyyden parantamisen lisäksi on ollut vähentää työttömiltä vaadittavaa byrokratiaa ja juohevoittaa etuusmaksujen ja aktiivisuuden välistä rajaa.

TE-toimiston Siivosen korviin ei ole ainakaan vielä kantautunut palautetta siitä, onko uudistuksen myötä byrokraattisuus helpottanut mallissa.

– Sekä työnhakija- että yrityspalvelussa voin todeta, että tapaus vaikuttaa varsin yksittäiseltä, Siivonen kertoo.

– Neuvonnassa tuleekin painottaa tulojen vaikutusta työttömyyskorvaukseen, samalla tavoin kuin saatu palkka vaikuttaa työttömyyskorvauksen määrään. Pari asiakasta ei ole meinannut ymmärtää sitä, että saakin soviteltua päivärahaa eikä täysmääräistä, mikäli aloittaa yritystoiminnan työttömyysturvalla.

Hän vielä muistuttaa, että asiakkaan on aina hyvä ottaa yhteyttä omaan päivärahanmaksajaan, työttömyyskassaan tai kelaan, tarkemman tiedon saamiseksi.

Palvelua käytännössä kokeillut Joni Hildénin näkemys on kuitenkin selvä: byrokratia ei ainakaan ole poistunut. Vaikka hänen kohdallaan tuetun yrittäjyyden ehdot täyttyivät ja etuudet maksettiin lopulta paperisodan jälkeen, hänellä meni kuukausi täyttäessä lomakkeita ilman luvattuja etuuksia.

– Näin siis kannustetaan työttömiä lähtemään yrittämään. Taisi Sipilän hallituksen ainoa tavoite olla se, että saadaan työttömät yrittämään ja estetään kaikin keinoin päivärahojen saaminen, Hildén puhahtaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE