– AKT ei hyödy järjestämistään myötätuntolakoista. Enintään saamme niistä vain harmaita hiuksia. Tästä huolimatta hallitus osoittaa meitä sormella työrauhalainsäädäntöä muuttaessaan, vaikka ei sitä ääneen sanokaan, Ismo Kokko toteaa.

Kokko sanoo hallituksen esityksen olennaisemman muutoksen myötätuntolakoissa merkitsevän kirjaimellisesti sitä, että kollektiivisen ja solidaarisen edunvalvonnan arkkuun isketään se viime naula. Jatkossa liitot eivät voisi enää tukea muiden liittojen työtaisteluja myötätuntolakoilla.

– Yksi esimerkki on vuoden 2019 AKT:n myötätuntotyötaistelu, jolla tuettiin postilaisten työtaistelua. Jatkossa sellainen ei todennäköisesti onnistu.

KOKKO näkee tulevaisuudessa etenkin pienempien liittojen tilanteen tukalana. Hän vertaa hallituksen ja työnantajien toimintaa afrikkalaispetojen maailmaan.

– Tilanne on kuin savannilla, jossa leijonat vaanivat gasellilauman heikoimpia yksilöitä. Tilanne muuttuu aika pahaksi, kun tähän vielä yhdistetään paikallisen sopimisen lisääminen, Kokko summaa.

Hän ihmettelee työrauhalainsäädännön lainvalmistelua. Lakiesityksessä puhutaan muun muassa kohtuullisuusharkinnasta, jolle ei kuitenkaan ole mitään mittareita. Kokko kuvaa tätä veteen piirretyksi viivaksi.

– Virkamiehet valmistelevat lakeja, joiden soveltamisesta tai pitävyydestä he eivät tiedä. Ne jätetään tietoisen puhtaasti tuomioistuimille.

HALLITUS esitteli työrauhalainsäädännön uudistusta viime viikolla. Esitys siitä on tarkoitus antaa eduskunnalle tällä viikolla. Tavoitteena on, että lakimuutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa.

Hallitus suunnittelee poliittisten työtaisteluiden keston rajoittamista siten, että poliittinen lakko saisi kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.

Lisäksi hallitus aikoo esittää, että tukilakosta tai poliittisesta lakosta pitäisi ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkua.

Poliittista lakkoa ei saisi toimeenpanna, jos sillä tosiasiallisesti jatketaan aikaisemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.

Laittomasta lakosta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotettaisiin niin, että sakon ylärajaksi säädettäisiin 150  000 euroa ja alarajaksi 10  000 euroa. Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Tällä hetkellä hyvityssakon enimmäismäärä on 37  400 euroa.

Hallitus aikoo myös esittää, että työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.