Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tehnyt viime vuosina merkittäviä uusia linjauksia veroparatiisitalouden suitsimiseksi, mutta väitöstutkimuksen mukaan linjaukset ovat näkyneet puutteellisesti sen maatason työssä.

Väitöskirjatutkija Matti Ylönen tutki maailmanpolitiikan väitöskirjassaan IMF:n maakohtaisia raportteja Panamassa, Seychelleillä ja Alankomaissa. Panama ja Seychellit ovat tulleet tunnetuksi erityisesti yksityishenkilöiden veronkierron keskuksina, Alankomaat taas on yksi yhtiöiden verosuunnittelun polttopisteistä.

Tutkimuksen aikajänne kattoi 2000-luvun. Raportteja on jokaisesta maasta julkaistu vuosittain yleensä vähintään yksi.

Ylösen mukaan IMF on esimerkiksi kritisoinut pientä Seychellien veroparatiisia sen sijoittajien veronkiertoa ruokkivista salaisuuslaeista samaan aikaan kun yritysten verovälttelylle tärkeitä Alankomaita ei ole kritisoitu sanallakaan.

– IMF:n johtokunta on viime vuosina peräänkuuluttanut IMF:ltä tiukempaa otetta yritysten aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi. Tässä on Alankomaiden esimerkin valossa epäonnistuttu pahasti, sanoo Ylönen.

Tutkijan mukaan Panamaa IMF kohteli pitkään silkkihansikkain. Vasta vuoden 2016 Panaman papereiden tietovuoto sai järjestön terävöittämään merkittävästi suhtautumistaan.

IMF:llä olisi kokonsa ja resurssiensa vuoksi poikkeuksellisen hyvä asema edistää kansainvälistä veropaon vastaista työtä. Se laatii yleensä vuosittain maakohtaisia raportteja lähes 190 jäsenmaansa taloudellisista tilanteesta.

– Erityisen tärkeitä nämä raportit ovat IMF:n velallismaille, joissa niillä seurataan lainaohjelman etenemistä. Käytännössä IMF:n suosituksilla on kuitenkin merkittävää vaikutusvaltaa myös muissa valtioissa, Ylönen toteaa.

Ylönen perää lisää aktiivisuutta myös Suomelta.

– Suomen linjauksista IMF:n kaltaisissa maailmanjärjestöissä pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän. Pienikin jäsenmaa voi lähteä vaatimaan isoja asioita. Tämä pitää kuitenkin tehdä näkyvästi julkisuuden kautta, Ylönen linjaa.

Väitöskirjassa tutkitaan myös YK:n piirissä 1970-luvulla tehtyä verotusta ja yhtiövaltaa, esitetään uutta metodologiaa yhtiöiden verosuunnittelun tutkimukseen ja tarkastellaan kuinka veroparatiisi Panama on käyttänyt WTO:n riitojenratkaisuelintä puolustaakseen omaa asemaansa veroparatiisina.

Lisäksi väitöstyössä tutkitaan yritysten verosuunnittelun yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä tarkastellaan kuntien julkisten hankintojen potentiaalista roolia yritysten verosuunnittelun hillitsemisessä.