Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Alivaltiosihteeri Nerg: ”Todennäköisesti vuonna 2023 ei tule vielä ensimmäistäkään kustannusta palkkaharmonisaatiosta”

LEHTIKUVA / HANDOUT / AURORA REINHARD
Valtiovarainministeriö hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

Palkkaharmonisaatio on puhuttanut viime päivien aluevaalitenteissä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Kyse on siitä, että hyvinvointialueita muodostettaessa noin 170 000-180 000 työntekijää siirtyy niille niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Työntekijöiden palkat on harmonisoitava eli sovitettava yhteen.

Julkisessa keskustelussa kustannusten on arvioitu liikkuvan muutamasta sadasta miljoonasta eurosta jopa noin miljardin euron summaan. Rahat palkkaharmonisaatioon tulevat loppupeleissä valtion pussista.

Ylen mukaan esimerkiksi pelkästään Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle palkkaharmonisaatiosta tulisi noin 100-125 miljoonan euron kustannukset.

Työnantaja- ja työntekijäpuolella on erilainen käsitys summista. Tähänastinen oikeuskäytäntö tukee työntekijäpuolen käsityksiä eli palkat on harmonisoitava korkeimpien palkkojen mukaan.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen Helsingin Sanomien aluevaalitentissä, että työntekijöiden palkat yhtenäistetään ylimpien palkkojen mukaan.

Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kommentoi eilen tentissä asiaa todeten muun muassa, että 2023 vuoteen mennessä tuskin ehditään toteuttaa palkkaharmonisaatiota, koska uudet hyvinvointialueiden työnantajat aloittavat vasta 2023.

– Se suurin paine kohdistuu vuosiin 2024 ja 2025, Saarikko lausui.

Saarikko kertoi myös keskustelleensa palkkaharmonisaatiosta valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin kanssa.

Valtiovarainministeriö hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä työskentelee Päivi Nerg, jonka Demokraatti tavoitti aamupäivällä.

Nerg käy läpi, miten valtiovarainministeriön arvio palkkaharmonisaatiosta on alun perin ollut 124-434 miljoonaa euroa vuosittain vuosien 2023-2027 ajan. Jonkinlainen orastava konsensus myös aluevaalikeskustelussa, poliittisella tasolla on kuitenkin ollut, että arvio on pahasti alakanttiin ja rahat eivät riitä.

Nerg kuitenkin kertoo, että kun valtiovarainministeriö on nyt tarkastellut lukuja virallisten hyvinvointialueiden rakenteiden kautta, tätä kautta arviot rahatarpeesta ovat jopa aiemmin arvioitua haarukkaa alemmat.

– Ei paljon, mutta vähän se heilahtaa alaspäin.

Alkuperäisessä lakiesityksessä ei oltu Nergin mukaan esimerkiksi huomioitu sitä rakenteellista seikkaa, että Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue. Niinpä palkkoja ei harmonisoida HUS-alueella ja Helsingissä.

Nerg kuitenkin toppuuttelee tekemästä uutista kärjellä, jonka mukaan valtio arvioisi nyt palkkaharmonisaatiokustannukset jopa aiempaa alhaisemmiksi.

– Varsinaiset uudet ja oikeat luvut saadaan vasta vuodesta 2023 eteenpäin, vuonna 2023, 2024 ja 2025, hän painottaa.

“Onkin arvioitavissa, että palkkaharmonisoinnin kustannus näkyy koko maan tasolla asteittain”, valtiovarainministeriö toteaa myös tänään iltapäivällä lähettämässään tuoreessa tiedotteessa.

“Todennäköisesti ensimmäiset palkkaharmonisaatiokulut tulevat alueille vasta 2024, 2025 ja 2026.”

Luvut tarkentuvat hänen mukaansa jatkuvasti esimerkiksi hyvinvointialueilta niiden kehittyessä saapuvan tiedon mukaan.

– Mutta oikeat luvut tulevat hyvinvointialuekohtaisen tarkastelen kautta, ei kansallisena arviona kuten aiemmin.

Nerg ei ole halukas lähtemään keskusteluun, mikä palkkaharmonisaation vaatima summa lopulta on ja miten esimerkiksi oikeuskäytäntö, joka tukee piikkipalkkoihin harmonisointia, siihen vaikuttaa.

Miten valtiovarainministeriö sitten käytännössä on kustannuksia arvioinut?

– On katsottu koko Suomen sote-henkilöstön palkat, katsottu alimmat ja ylimmät ammattiryhmittäin ja sieltä on laskettu keskiarvo. Sen vuoksi haarukka on niin iso. Peruslähtökohta on se, että samasta työstä maksetaan sama palkka ja palkat katsotaan hyvinvointialuekohtaisesti. Se palkka ei ole nimikekohtainen vaan työtehtäväkohtainen.

Nerg toistaa jälleen, että vasta kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet ja sijoittaneet alueilleen henkilöstönsä kustannuksista saadaan lisää tietoa.

– 2023 alusta alkaa palkkajärjestelmien tekeminen.

Hän muistuttaa myös, että työmarkkinaneuvottelujen palkkaratkaisu vaikuttaa palkkaharmonisaatioon tarvittaviin rahoihin.

– Todennäköisesti ensimmäiset palkkaharmonisaatiokulut tulevat alueille vasta 2024, 2025 ja 2026. Todennäköisesti vuonna 2023 ei tule vielä ensimmäistäkään kustannusta palkkaharmonisaatiosta, Nerg sanoo.

Hän tähdentää että aiemmista fuusioista ja liikkeenluovutuksista on saatu kokemuksia ja niissä palkkaharmonisaatio on saatu toteutettua keskimäärin 3 vuoden kuluttua.

“Ei pidä paikkaansa, ettei sitä olisi huomioitu.”

Tarvitaanko vuoden 2023 budjettiin ollenkaan palkkaharmonisaatiorahaa? Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kritisoi Helsingin Sanomien aluevaalitentissä, ettei rahaa ole varattu lainkaan.

Nerg vastaa, ettei palkkaharmonisaatioon muutoinkaan ole varattu mitään erillistä rahaa.

Nergin mukaan palkkaharmonisoinnin myötä kohoavat palkkakustannukset katetaan hyvinvointialueiden rahoitusmallista, ja ne ovat näin ollen osana koko hyvinvointialueiden rahoitusta. Palvelutarpeen arvioitua vuosittaista kasvua ei alenneta muun muassa siirtymävaiheen kustannusten vuoksi 0,2 prosenttiyksiköllä vielä vuosien 2023-24 aikana. Näin on arvioitu katettavan myös muun muassa palkkaharmonisaation kustannuksia. Ne tietyt alueet, joilla palkat on jo harmonisoitu, pystyvät suuntaamaan rahan muualle.

– Esimerkiksi ICT-muutoskustannuksiin on erillinen raha kehyksissä. Mutta palkkaharmonisaatio on siirtymäsäännöksen kautta ajatellusti sisällä hyvinvointialueiden rahoitusmallissa. Se ei pidä paikkaansa, ettei sitä olisi huomioitu. Mutta palkkaharmonisaation lopullista summaa ei voi kukaan vielä tietää.

Sote-uudistuksen ICT-muutoskustannuksiin on varattu 440 miljoonaa euroa erillistä rahaa. Tähän saakka siitä noin 200 miljoonaa on pantu jakoon. Huoliin ICT-rahasta hallitus vastaa Saarikon mukaan lisätalousarviossa.

Tuoreen valtiovarainministerin tiedotteen mukaan ICT-muutoskustannuksia aiheutuu jo nopeampaan tahtiin kuin lainvalmisteluvaiheessa ja eduskuntakäsittelyssä arvioitiin. Tämä tarkoittaa tarvetta arvioida mahdollisuuksia aikaistaa muutoskustannuksiin varattujen valtionavustusten osoittamista. Rahoituksen valmistelu on valtiovarainministeriön mukaan käynnissä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE